Älytermostaateilla 11 prosentin energiansäästö 70-luvun kerrostalossa

Energiapilotti

M2:n ja Demos Helsingin Energiapilotin avulla haluttiin selvittää älykkään järjestelmän vaikutuksia rakennuksen energiankulutukseen ja energiatehokkuuteen sekä asumismukavuuden parantamiseen. Kokeilussa saavutettiin 11 prosentin laskennallinen säästö energiankulutuksessa, vaikka kaukolämmitetyn rakennuksen kiertoveden lämpötilaa jouduttiin nostamaan kokeilun aikana.

Vuoden 2016 joulukuussa 1970-luvulla rakennetun Helsingin Tiirismaantien vuokrakerrostalon lämmityspattereista tuli älylaitteita, kun niihin asennettiin Fourdegin kehittämät älytermostaatit. Asukkailta kysyttiin lupa lämpötilojen ohjaukseen ja heille tarjottiin mahdollisuus valita viitteellinen sisälämpötila 19°, 21° tai 23 °C eri vuorokauden aikoina tai esimerkiksi pitkän poissaolon ajaksi. Asukkaat seurasivat talon kulutusta reaaliaikaisesti mm. rappukäytävän digitaaliselta näytöltä.

Rakennuksen energiankulutusta tarkasteltiin kolmen kuukauden ajan ja kulutusta vertailtiin edelliseen vuoteen sääkorjattuna.

Tammikuussa 2017 energiankulutus väheni noin 5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden tammikuuhun.

Kun huomioidaan kiertoveden lämpötilan nosto, parani rakennuksen energiatehokkuus tammikuussa noin 17 prosenttia. Järjestelmä olisi kyennyt tarjoamaan tätäkin suuremman energiansäästön, mutta asukkaiden tekemät säätötoimenpiteet ja uuteen tekniikkaan totuttelu näkyi maltillisena energiansäästönä pilotin alkuvaiheessa.

Asumismukavuutta älyteknologialla

Asukkaiden tilaamia sisälämpötiloja ei aluksi saavutettu kaikissa asunnoissa. Ratkaisuna oli nostaa kaukolämmitetyn rakennuksen kiertoveden lämpötilaa siten, että sisäilman lämpötila nousi keskimäärin noin 2,5°C. Näin myös tavallisesti muita asuntoja viileämpien kulmahuoneistojen sisälämpötila saatiin nostettua 20 asteeseen. Tuloksena oli parempi asumismukavuus. Tarpeelliseksi toimenpiteeksi koetun kiertoveden lämpötilan muuttaminen nosti energiankulutusta laskennallisesti 12,5 prosenttia.

Laskennallisesti koko pilotin aikana energiaa säästyi kuitenkin noin 11 prosenttia, kun huomioidaan kiertoveden korotettu lämpötila.

Vaikka rakennuksen sisälämpötilaa ja sen myötä energiankulutusta oli nostettu, käytti rakennus Helenin kaukolämmön ennustepalvelun mukaan merkittävästi vähemmän energiaa kuin muut vertailukohteet alueella. Helenin ennustemalli pohjautuu muiden vastaavien rakennusten ennusteeseen (kohde kuuluu 42,5 kWh/m3 ominaislämmönkulutuksella vastaavien kiinteistöjen keskitasoon). Pilottikohde pärjäsi kulutusvertailussa myös huomattavasti paremmin kuin Y-Säätiön muut rakennukset, jotka ovat samalla alueella.

Lue Demos Helsingin raportti Energiapilotin kokemuksista: Energiapilotti_executive_summary_Demos

Avainsanat: ,