Asukastarina: Kaisa ja Eeli-vauva, Helsinki

Lapsi tuli – mitä kävi ekologisuudelle?

Eeli-vauvan päiväuniaika on jo käynnissä, mutta napero vain seurailee silmät kirkkaina äitinsä Kaisa Rapasen puuhastelua. Lopulta nukkumatti vie voiton mukavassa kantorepussa, jonka Kaisa on ostanut käytettynä ystävältään.

”Kaikki muukin meillä on käytettyä, lainattua tai vuokrattua. Edes äitiyspakkausta emme ottaneet, sillä en halua mitään uutta tavaraa kotiimme. Äitiyspakkauksen varusteita olen kuitenkin ostanut käytettynä kirpputorilta.”

Kaisa kertoi ekologisesta arjestaan M2-Kotien haastattelussa jo vuonna 2018, tällöin vielä lapsettomana. Nyt kolmihenkiseksi kasvanut perhe asuu edelleen viihtyisässä yksiössä Helsingin Vallilassa.

Vauvan tulo ei ole räjäyttänyt seesteisen pikkukodin tavaramäärää, vaikka siellä täällä näkyy asioita, kuten villapöksyt kuivumassa tai pino kestovaippoja. Suurimmat sisustusmuutokset ovat ystävältä käytettynä ostetut lastenvaunut eteisessä sekä parisängyn siirtyminen alkovista olohuoneeseen.

”Välillä olemme pohtineet muuttamista pieneen kolmioon. Muuttamisen kynnys on kuitenkin korkea. Täällä tunnemme naapurit ja talon. Pienessä kodissa asuminen on meille ekologinen valinta.”

Vain käytettyjä lahjoja

Monen elämä muuttuu kuin taikaiskusta tavaramereksi lapsen saamisen jälkeen. Tavaraa tulvii sisään ovista ja ikkunoista, halusi tai ei.

”Olemme onnekkaita, sillä sukulaiset ja ystävät ovat kunnioittaneet arvojamme. Olen sanonut, että paras lahja meille on se, ettei osta lahjaa”, Kaisa sanoo.

Käytetyillä lahjoilla vauvaa saa toki harkitusti muistaa. Kirpputoreilta löytyykin helposti vauvalle ja äidille kaikki tarvittava, kestovaipoista imetysrintaliiveihin.

”Kun ajattelee ekologisuutta lapsiperheenä, hyvin moni asia liittyy pohjimmiltaan tavaraan. Tärkeä ekoteko on päättää, ettei osta mitään ennen kuin sille on oikea tarve. Jos välttämättä tarvitsee jonkun tavaran, ostaa sen käytettynä, vuokraa tai lainaa.”

Kaisa on huomannut, että monesti vanhemmat toteuttavat omia makumieltymyksiään esimerkiksi vauvan pukemisessa. Vauva ei kuitenkaan trendimerkeistä ymmärrä. Tärkeintä on, että vaate on lämmin ja hyvä päällä. Käytön jälkiä vaatteissa voi pitää positiivisena merkkinä siitä, että materiaali on kestävää ja vaatetta on hyödynnetty mahdollisimman pitkään.

”Syli, läheisyys, ruoka ja hyvä hoito. Ne ovat vauvalle tärkeitä, ei lelujen määrä. Pienelle lapselle kattilan kansi voi olla yhtä kiinnostava kuin kaupasta ostettu lelu.”

Kuten suurin osa suomalaisista vauvoista, myös Eeli käyttää ensimmäisenä talvenaan äitiyspakkauksen toppahaalaria. Vauvan haalari ei kuitenkaan ole uusi, vaan se on vuoden 2017 äitiyspakkauksesta ja se on lainattu ystävältä.

Asenteeseen tarvitaan armollisuutta

Kaisan perheen valintoja ei ole juurikaan ihmetelty tai kyseenalaistettu neuvolassa tai muiden lapsiperheiden keskuudessa. Pikemminkin aihe on herättänyt kiinnostusta.

”Olisi hienoa, jos neuvolassa puhuttaisiin enemmän esimerkiksi kestovaippailusta. Moni luulee sitä työlääksi, mutta olemme yllättyneet, miten helppoa ja vaivatonta se on. Jopa kesämökillä ilman sähköjä ja juoksevaa vettä olemme pärjänneet kestovaippojen kanssa. Usein kyse on asenteesta.”

Kaisa muistuttaa kuitenkin myös armollisuudesta itseään kohtaan. Jos oma hyvinvointi uhkaa kärsiä, kannattaa olla valmis joustamaan. Kaisan perhe oli esimerkiksi alkuun ostanut pienen määrän kertakäyttövaippoja, jos kestovaippailu ei olisi onnistunut.

Samanlainen lempeä suhtautuminen Kaisalla on myös ruokailuun. Toistaiseksi Eeli ei ole vielä saanut eläinkunnasta peräisin olevaa ruokaa. Kaisa itse syö suurimmaksi osaksi vegaanisesti.

”Neuvolassa olisin mielelläni kuullut enemmänkin vegaaniruokavaliota noudattavan imettäjän ravitsemuksesta. Vegaaniäidit ovat neuvolassa varmasti jo niin yleisiä, että asiaan ei juurikaan kiinnitetty huomiota. Vasta myöhemmin esimerkiksi kuulin, että minun kannattaisi syödä kalkkia. Tämän tiedon olisin mielelläni saanut selkeämmin neuvolasta”, Kaisa kertoo.

Rakkaus voittaa

Syntyvyys Suomessa on ollut viime vuosina jyrkässä laskussa. Moni ympäristötietoinen on maininnut vapaaehtoisen lapsettomuutensa syyksi ekologiset perusteet. Aihe mietitytti ennen raskautta myös Kaisaa puolisoineen.

”Mietin, onko lasta kohtaan reilua saada hänet tällaiseen ympäristökriisistä kärsivään maailmaan. Mutta kun raskaus sai alkunsa, kaikki tuntui hyvältä ja oikealta.”

Jo heti raskauden alussa Kaisa ja puoliso pitivät selvänä, etteivät heidän ekologiset arvonsa muutu lapsen syntymän myötä. Vauvan saaminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että pitää ostaa auto ja muuttaa isompaan asuntoon.

Uuden sukupolven syntymisen voi nähdä myös maailmalle positiivisena asiana. Pienen vauvan hoitaminen opettaa pysähtymään ja keskittymään hetkeen.

”Maailma, jossa kukaan ei enää haluaisi tehdä lapsia, olisi surullinen ja kauhistuttava. Haluammeko vain istua ja odottaa maailman tuhoutumista? Lapset tuovat maailmaan toivoa. Heitä katsoessa tuntee, että kaikesta huolimatta lopulta hyvä voittaa. Rakkaus voittaa.”

Kestovaippailun helppous ja vaivattomuus on ollut positiivinen yllätys.