Purkavan täydennysrakentamisen hankkeet ovat peruskorjaamista ilmastoystävällisempiä

| Uutinen

A-Insinöörien hiilijalanjälkiselvityksessä vertailtiin asuinkerrostalojen elinkaaren jatkamista peruskorjaamalla sekä purkavaa täydennysrakentamista. Selvitykseen valikoituivat M2-Kotien kohde Vantaan Martinlaaksossa ja asunto-osakeyhtiö Helsingin Mellunmäessä. Kohteet edustavat kahta erilaista, mutta tyypillistä asuinaluetta. Vastaavia peruskorjausiässä olevia, 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja asuinalueita on Suomen kasvukeskuksissa useita kymmeniä.

”Vanhoissa kiinteistöissä korostuu suuri käytönaikainen hiilikuorma. Peruskorjaus on taloyhtiöille mittava investointi, jossa edellytetään energiatehokkuudenkin parantamista. Halusimme selvittää, millainen vaihtoehto purkava täydennysrakentaminen on ilmaston näkökulmasta, kun tarkastelu ulotetaan 50 vuoden elinkaarelle”, kestävän kehityksen päällikkö Liisa Jäätvuori A-Insinööreistä sanoo.

Uudisrakennuksella pienempi hiilijalanjälki

Molemmissa tutkituissa kohteissa suunniteltujen uudisrakennusten neliö- sekä asukaskohtainen hiilijalanjälki on pitkällä aikavälillä pienempi kuin vanhojen asuintalojen peruskorjausvaihtoehdossa. Esimerkiksi M2-Kotien uudiskohteessa kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentit, CO2e) ovat asukasta kohti vuodessa 388 kg, kun peruskorjausvaihtoehdossa sama luku olisi 452 kg. Vastaavat luvut Mellunmäen hankkeessa ovat uudisrakentamisessa 517 kg ja peruskorjauksessa 679 kg.

”Uuden rakentaminen aiheuttaa hiilipäästöpiikin ja kokonaishiilijalanjälki on rakennusmassan vuoksi isompi, mutta kun tarkastelu ulotetaan rakentamisen lisäksi asumiseen ja asuinrakennusten käyttöön, tilanne muuttuu. Uudisrakennuksissa asumisen hiilijalanjälki on selvästi pienempi, kuin 1960- ja 70-lukujen taloissa”, Jäätvuori sanoo.

Pienempi hiilijalanjälki perustuu energiatehokkuuteen, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä tiiviimpään asumiseen.

Selvitys antaa apuja Y-Säätiö-konsernin kiinteistökannan hoitoon

”Tämä selvitys antaa meille arvokasta tietoa tulevaisuutta ajatellen. Kiinteistökannassamme on paljon 70-luvulla rakennettuja kiinteistöjä, joille tehdään pitkän tähtäimen suunnitelmia. Haluamme huomioida niissä kestävät, mutta myös ilmastoystävälliset ratkaisut”, rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman M2-Kodeilta sanoo.

”Purkava uudisrakentaminen mahdollistaa osaltaan asumisen ja rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisen, ja edistää Suomen ilmastotavoitteita. Toki alalla on vielä paljon tekemistä energiaratkaisujen, vähähiilisten materiaalien ja kiertotalousratkaisujen hyödyntämisessä”, Jäätvuori sanoo.

A-Insinöörien selvityksessä hiilijalanjäljen laskentaan käytettiin Ympäristöministeriön pilotointikierroksella olevan laskentamenetelmän laskentaohjeita, joiden perustana ovat Euroopan komission Level(s)-menetelmä sekä EN-standardit.

Selvityksessä mukana olleet kerrostalokohteet

  • Kohteet vertailussa:

    1. Martinlaakso

  • Martinlaaksossa Vantaalla sijaitsevat kolme M2-Kotien omistamaa, 1974 valmistunutta asuinkerrostaloa.
  • Päätetty korvata kolmella uudella asuinkerrostalolla.
  • Alueen asukasmäärä nousee noin 126 asukkaasta noin 310 asukkaaseen.

    2. Mellunmäki (Mellunpuisto)

  • Mellunmäessä Helsingissä sijaitsevat seitsemän vuonna 1968 rakennettua asuinkerrostaloa.
  • Taloyhtiöt aluekehitysprojekti tähtää 20 uuden asuinkerrostalon rakentamiseen nykyisten tilalle.
  • Alueen asukasmäärä nousee noin 250 asukkaasta noin 2 000 asukkaaseen.een.

Raportti: Aluerakentamisen vaihtoehdot hiilijalanjäljen näkökulmasta

Lisätietoja:
Pekka Kampman, rakennuttamisjohtaja, M2-Kodit
pekka.kampman@ysaatio.fi

Liisa Jäätvuori, kestävän kehityksen päällikkö, A-Insinöörit
puh. 044 300 1358
liisa.jaatvuori@ains.fi

Kodinkoneiden ja irtaintavaroiden uudelleenkäyttö säästi 45 000 kiloa luonnonvaroja

  • M2-Kodit ohjasi uudelleenkäyttöön Martinlaakson purkukohteesta polkupyöriä, jääkaappeja ja liesiä yli 50 kappaletta sekä kaapistojen ovia, hyllylevyjä ja muuta kodin irtaintavaraa yli 1000 kiloa.
  • Yhteensä kodinkoneiden ja irtaintavaroiden uudelleenkäyttö säästi noin 45 000 kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Luonnonvarojen säästöllä tarkoitetaan sitä luonnonvarojen määrää, joka tarvittaisiin vastaavanlaisten tuotteiden valmistamiseen.

Uudelleenkäyttö tehtiin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa.