Vastuullisella vedenkäytöllä voi vaikuttaa myös omaan hiilijalanjälkeen

Maapallomme pinta-alasta on noin 70 % vettä. Siitä kuitenkin makeaa vettä on vain 2,5 %. Tuosta pienestä osasta kulutamme lähes kaiken käyttämämme veden arjessa. Suomalaisten vedenkulutuksissa on suuria eroja, mutta keskimäärin kulutamme vettä 120 litraa eli 12 ämpärillistä vuorokaudessa. Tämä on ns. suoraa vedenkulutusta kun peseydymme, käymme vessassa, teemme ruokaa, pesemme pyykkiä tai juomme vettä.

Sen lisäksi kulutamme vettä piilokulutuksena ostamiemme tuotteiden tuotantoprosesseissa. Kokonaisuudesta puhutaan ns. vesijalanjälkenä. Yhteensä suomalaisen vesijalanjälki on noin 4000 litraa päivässä. Vesijalanjälki vaikuttaa suoraan myös hiilijalanjälkeemme eli siihen, kuinka paljon kuormitamme ilmastoa toiminnallamme. Oman vedenkäytön tarkistaminen voikin vaikuttaa positiivisesti niin luontoon kuin kukkaroonkin.

Lämmitetty vesi on kalliimpaa – ja kasvattaa energiankulutusta

Suomessa on runsaasti vesivaroja väestömäärän nähden, joten vettä on totuttu käyttämään huolettomasti. Vedenkulutus lisää myös energiankulutusta ja lämpimän veden tuottamiseen ja jäteveden käsittelyyn kuluukin meillä runsaasti energiaa.

Suurimman osan, 40-50 % päivittäin käyttämästämme vedestä kuluu hygienian hoitoon eli esimerkiksi suihkussa käyntiin sekä käsien ja kasvojen pesuun. Jos aamusuihkussa hurahtaa 10 minuuttia, jo pelkkä suihkussa käytetty vesimäärä vastaa keskimääräistä veden vuorokausikulutusta (virtaama 12 litraa minuutissa). Pystyisitkö loppupäivän elämään ilman vettä?

Energia- ja vesikustannukset haukkaavat tyypillisesti 30-40 % kiinteistön hoitokuluista. Kustannusten ja energiankulutuksen näkökulmasta vedenkäytössä ei kannata tarkastella pelkästään kulutettua määrää, vaan myös käytetyn veden lämpötilalla on suuri merkitys.

Vesi tulee kiinteistöön aina kylmänä ja lämmitetään kohteessa. Veden lämmityksen ympäristövaikutus riippuu lämmitystavasta, jota kohteessa käytetään. Kiinteistön käyttämällä energiamuodolla on siis myös tässä kohtaa merkitystä. Lisäksi lämpimän veden kulutus näkyy suoraan kiinteistön lämmityslaskussa.

Lämmityksestä johtuen lämpimän veden kustannus on selvästi kylmää vettä korkeampi. Kylmä vesi jätevesimaksuineen maksaa kerrostalossa nykyisin tyypillisesti 3-4 €/m³. Veden lämmityksen kustannukset ovat tähän päälle kaukolämmitteisessä kiinteistössä keskimäärin hieman alle 3 €/m3. Nelihenkisessä perheessä jokaisen perheenjäsenen 10 minuutin päivittäinen suihku aiheuttaa vuodessa kustannuksia runsaat 1000 €.

Suihkuajan lyhentäminen ja veden viilentäminen vaikuttavat suoraan omaan vesijalanjälkeen, energiankulutukseen sekä kustannuksiin. Muita kotitalouden suuria vesijuoppoja ovat erityisesti rikkinäiset vesikalusteet. Vuotava hana tai pönttö voi aiheuttaa vuodessa jopa tuhansien eurojen lisän laskuun.

Vedenkulutusmittarit hiilijalanjäljen vartijoina

Vedenkulutukseen vaikuttaa tehokkaasti myös vedenkulutuksen seuranta mittareilla. Sitran mukaan (2019) vesimittarin asennus ja 20 prosentin säästö vedenkulutuksessa pienentää hiilijalanjälkeä lähes puolella prosentilla vuodessa. Jos miljoona suomalaista toimisi näin, säästyisi lähes 4 000 henkilön kokonaishiilijalanjälki.

Vanhoissa asunnoissa ei ole välttämättä vesimittareita, eikä vedestä voi maksaa kulutuksen mukaan. Tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttumassa, sillä vedenkulutuksen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi Suomessa otettiin marraskuussa 2020 käyttöön vedenkulutusta koskeva lakimuutos. Muutoksen myötä voimassa oleva lainsäädäntö määrää, että kaikkiin uusiin sekä putkiremontoitaviin moniasuntoisiin rakennuksiin on asennettava etäluettavat huoneistokohtaiset vedenkulutusmittarit. Tämän lisäksi käyttöveden laskutus on näissä kohteissa toteutettava kulutuksen mukaisesti.

Muutos tulee oikeudenmukaistamaan veden laskutusta selvästi, mutta tietää samalla myös yllätyksiä moneen kotitalouteen ensimmäisten laskujen saapuessa. Vaikkei kyseistä mittarimuutosta olisikaan näköpiirissä, tai vesimaksu sisältyy vuokraan, kannattaa muistaa, että vedenkulutuksen lisääntyminen taloyhtiössä johtaa ennen pitkää maksujen korotuspaineisiin.

Myös omilla kulutustottumuksilla vaikutat veden säästöön

Vedenkäytön vastuu ulottuu myös pidemmälle kuin näkyvän veden käyttöön. Valtaosa eli 97 % kuluttamastamme vedestä on veden piilokulutusta, joka on hyvä tiedostaa omia kulutustottumuksia pohtiessa. Kun ostamme kaupasta uuden vaatteen tai juomme kupillisen kahvia, kulutamme myös maapallon vesivarantoja. Esimerkiksi uuden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen kuluu noin 2700 litraa vettä, joka nostaa tuotannon energiankulutusta ja siten hiilijalanjälkeäkin.

Veden piilokulutuksen haasteena on, että on vaikea hahmottaa, miten paljon vettä todellisuudessa kuluttaa tiettyä tuotetta valitessa. Mukilliseen (2,5 dl) suomalaisten rakastamaa kahvia kuluu 280 litraa vettä sen koko tuotannon aikana (vertailun vuoksi kupilliseen teetä kuluu 35 litraa vettä). Omia kulutustottumuksia kannattaa pohtia myös veden piilokulutuksen näkökulmasta, suosia lähellä tuotettua ruokaa ja harkita, tarvitseeko uutta vaatetta tai tavaraa.

Lähteet: HSY, Sitra, Motiva, Työtehoseura

Poimi vinkit vastuulliseen vedenkäyttöön:

• Älä juoksuta vettä vesihanasta tai suihkusta täydellä paineella – pieni virtaamakin riittää. Käytä hammaspesulla vesimukia ja jos peset astioita käsin, pese seisovassa vedessä, ei juoksevan veden alla.
• Lyhennä suihkuaikaa, kokeile myös viileämpää vettä ja sammuta suihku saippuoinnin ajaksi.
• Pese täysiä koneellisia – niin pyykkejä kuin astioita – tai käytä erilaisia säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.
• Valitse kotiisi vähän vettä kuluttavia astian- ja pyykinpesukonemalleja, jollaisen valitsemalla voi säästää käyttökustannuksissa. Uutta laitetta hankittaessa kannattaa tutkia laitteiden energiamerkin tiedot – siitä ilmenevät myös vedenkulutustiedot.
• Tarkista tekstiilien pesumerkinnät, kun valitset pesuohjelmaa. Usein riittää matalampikin pesulämpötila. Villalle ja vähän likaisille vaatteille voi riittää pelkkä tuuletus tai lyhyempi/viileämpi pesuohjelma.
• Pidä silmällä mahdollisia vesivuotoja ja ilmoita pienetkin kiinteistöhuoltoon. Ilmoita huoltoyhtiöön, mikäli vesihanojen virtaamat tai veden paine on liian korkea.
• Harkitse kulutustottumuksia veden ja hiilijalanjäljen näkökulmasta: tarvitsetko uutta t-paitaa tai toista kuppia kahvia?