Yhteistyöllä pysyviä muutoksia asunnottomuustyöhön – asunnottomuusseminaari Kuopiossa

Seminaarin avasi Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski, joka toimi myös seminaarin puheenjohtajana. Ojankoski nosti avaussanoissaan esiin ristiriidan, sillä samalla kun pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmassa tehdään merkittävää ja vaikuttavaa työtä, asunnottomuuden ennaltaehkäisyssä otetaan takapakkia erityisesti asumista turvaavien sosiaalitukien leikkausten vuoksi.

Asunnottomuuden kasvu ja poistaminen Orpon hallituskaudella

Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala käynnisti seminaarin puheenvuorot videotervehdyksellään. Ministeri kertoi hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman olevan jatkumoa työlle, jota Suomessa on tehty tuloksellisesti jo vuosien ajan. Ministeri toi esille, että asunnottomuus on jälleen kääntynyt kasvuun ja että yhteiskunnalliset kehityskulut vaikuttavat merkittävästi asunnottomuustilanteeseen ja alan toimintakenttään.

Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman käynnissä olevaa työtä esitteli ympäristöministeriön erityisasiantuntija Hanna Kettunen. Noin puolet ohjelmaan varatusta 10 miljoonasta eurosta on myönnetty vuoden alussa suurimpien kaupunkien ja hyvinvointialueiden yhteisille hankkeille, ja loput on suunniteltu käytettäväksi ensi vuonna. Ohjelma pyrkii juurruttamaan hankkeen aikana kehitettyä toimintaa pysyvästi rakenteisiin, jotta työ jatkuisi ohjelmakauden päättymisen jälkeen. Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi asunnottomuustyön näkökulmia on tärkeätä levittää myös valtion eri hallinnon aloille.

Sosiaaliturvan leikkauksien vaikutuksia nuorten toimeentuloon ja asumiseen käsiteltiin Tampereen yliopiston tutkijan Hanne Lambergin esityksessä. Leikkaukset ovat Lambergin mukaan olleet poikkeuksellisen suuria, verrattavissa 1990-lukuun.

Leikkausten vaikutukset nuoriin ovat sitä suuremmat, mitä riippuvaisempia he ovat tuista. Pienituloisuusaste kasvaa eniten nuorilla lapsiperheillä sekä työttömillä yksinasuvilla nuorilla, ja lapsiperheköyhyyden arvioidaan koskettavan noin 30 000 lasta lisää. Lamberg oli huolissaan leikkausten pitkän aikajänteen seurauksista yhteiskunnan pahoinvoinnin ja eriarvoisuuden kasvaessa.

Asunnottomuustyö nyt

Asunnottomuus ja asunnottomuustyö ovat Suomessa alueellisesti eriytyneitä. Valtakunnallinen seminaari järjestetään vuosittain eri kaupungeissa, jotta asunnottomuustyön laajuus tulisi huomioiduksi.

Paikallista asunnottomuustilannetta Kuopiossa ja Pohjois-Savon alueella sekä hallituksen ohjelmaan kuuluvaa Polulla kotiin -asunnottomuushanketta esittelivät palveluesihenkilö Virpi Kilpeläinen sekä projektiasiantuntija Sanni Liimatainen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Asunnottomuutta kokevia on Kuopiossa viimeisten tietojen mukaan noin 150 ja asumispäivystyksessä on tarjolla 12 paikkaa. Asunnottomuus on ollut nousussa Kuopiossa viime vuosina, ja kasvu on keskittynyt erityisesti yksinelävien ja pitkäaikaisasunnottomien ryhmiin.

Polulla kotiin -hankkeessa laaditaan yhteinen suunnitelma pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi. Työ rakentuu aiempiin alueella tehtyihin asunnottomuuden poistamisen suunnitelmiin, joita päivitetään vastaamaan ajankohtaiseen tilannekuvaan. Yhtenä tavoitteena on laatia asiakaslähtöinen palvelupolku, jossa on kuvattu asunnottomuustoimijoiden tuottamia palveluita.

Hanketyössä on havaittu, että Kuopiossa asunnottomuus koskettaa edelleen pääasiassa miehiä, joilla on monimutkaisia elämäntilanteita ja kasautuneita ongelmia. Kohtuuhintaisten asuntojen puute on keskeinen haaste asunnottomuustyössä ja siihen törmätään niin paikkakunnan opiskelijoiden asumisen järjestämisen kanssa kuin turvallista kotia etsivien perheiden tilanteiden ratkomisen kanssa. Asuntojen riittämätön tarjonta pitkittää asunnottomuustilanteiden kestoa alueella.

Uusia ilmiötä on sosiaaliturvan leikkausten aiheuttamat haastavat tilanteet ja työssäkäyvien asunnottomien ryhmän näkyminen palveluissa.

Asunnottomien äänen esiin tuominen vaikuttamistyössä on ollut tärkeä osa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimintaa. Toiminnanjohtaja Sanna Tiivola käsitteli puheenvuorossaan, miten osallisuutta on edistetty vuosien varrella ja esitti kysymyksen, mihin osallisuus asunnottomuustyössä on kadonnut.

Asunnottomuutta kokeneiden kokemukset ja näkökulmat ovat välttämättömiä, jos halutaan paitsi tarjota sekä kehittää vaikuttavia palveluita, mutta myös edistää demokraattista ja ihmisten kokemuksia ymmärtävää päätöksentekoa. Myös Asunnottomien yö -tapahtuma on lähtenyt liikkeelle asunnottomuutta kokeneiden vaikuttamistapahtumasta.

Miltä suomalainen Asunto ensin -työ näyttää kansainvälisestä näkökulmasta, ja miten sitä voisi kehittää edelleen? Y-Säätiön tutkijatohtori Riikka Perälä käsitteli näitä kysymyksiä esityksessään, joka perustui Euroopan unionin rahoittamaan Adapting Housing First -hankkeeseen, jossa kehitettiin ja tutkittiin Asunto ensin -työtä neljässä EU-maassa.

Tutkimukseen haastatellut suomalaiset asunnottomuustyön ammattilaiset tunsivat hyvin Asunto ensin -mallin ja sen periaatteet. Asunto ensin -työssä haasteiksi tunnistettiin muun muassa resurssien riittämättömyys, henkilökunnan vaihtuvuus ja haasteet sovittaa Asunto ensin -mallin mukainen työ palvelujärjestelmään.

Tulosten lisäksi Perälä tarkasteli suomalaisen asunnottomuustyön muutoksia kolmivuotisen hankkeen aikana. Hän totesi, että viime vuosina monia Asunto ensin -työlle keskeisiä rakenteita on heikennetty ja purettu.

Kulttuuria, kohtaamisia ja tarinoita

Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ilmiö, jota ei voi erottaa sen inhimillisestä ulottuvuudesta.

Atik Ismailin ja Antti Raekallion Kohtaamisia-esitys yhdisteli tarinankerrontaa ja musiikkia elämänmakuisella tavalla. Ismail kertoi esityksessä muistojaan yhteisistä hetkistään ja keskusteluistaan elämänsä aikana myös asunnottomuutta kokeneen ystävänsä muusikko Cisse Häkkisen kanssa. Hän puhui esityksensä päätteeksi seminaariyleisön tekemän työn arvosta ja muistutti haastavassa yhteiskunnallisessa tilanteessa töitä tekeviä sanoilla: ”ihminen on ihmisen toivo”.

Naisten asunnottomuuteen liittyy tyypillisesti turvattomuutta, väkivallan uhkaa ja ilmiö jää lisäksi usein näkymättömäksi. Asunnottomuutta kokeneiden naisten ääntä toi esiin Y-Säätiön tutkimuspäällikkö Saija Turunen, joka esitteli Eurooppalaisen Visual voices -yhteishankkeen työtä. Hankkeessa tehdään näkyväksi asunnottomuutta kokeneiden naisten näkökulmia ja kokemuksia menetelmällä, joka yhdistää valokuvausta ja tarinankerrontaa. Menetelmää hyödynnettiin tänä vuonna Helsingissä järjestetyissä työpajoissa. Tavoitteena on lisätä yhteistä ymmärrystä erityisesti asunnottomuutta kokeneiden naisten sekä heille palveluja ja tukea tarjoavan henkilöstön välillä.

Visual voices -hankkeen valokuvat ja naisten tarinat olivat esillä asunnottomuusseminaarin yleisölle. Suurelle yleisölle avoin näyttely järjestetään ensi vuonna Helsingissä.

Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari järjestetään vuosittain Asunnottomien yön aattona.