Pääkaupunkiseudun ulkoilupäivä innosti M2-Kotien asukkaat suppailemaan
Onko siilillä 60, 600 vai 6000 piikkiä? Entä kuinka kuuma salaman välähdys on korkeimmillaan tai kuinka monta järveä Suomessa on kaiken kaikkiaan? Huh, kuka tällaisia tietää!
Vantaan Kuusijärven ympäri kulkevan reilun puolentoista kilometrin mittaisen ulkoilupolun varressa on kysymyksiä, jotka eivät tosiaankaan ole helpoimmasta päästä. Ainakaan aikuisille.
“Muuten meillä meni kyllä kaikki oikein, paitsi siili-kysymyksessä. Siilin piikkien lukumäärän arvasimme väärin. Isä ja äiti vastasivat aikuisten kysymyksiin ja heillä meni kaksi väärin kahdeksasta”, Siiri Nurminen sanoo tikkari suussaan. Sen hän sai luontopolun kiertämisestä palkinnoksi. Vitosluokkalainen Siiri on tullut luokkakaverinsa Lotta Pakarisen ja vanhempiensa kanssa Kuusijärvelle Hyvinkäältä asti.
Monipuolinen ohjelma houkutteli osallistumaan M2-Kotien ulkoilu- ja liikuntapäivään.
“Olen töissä luontopainotteisessa päiväkodissa. Kaikki tällaiset koko perheen voimin liikkumiseen ja ulkonaoloon kannustavat tapahtumat ovat todella hienoja ja kannatettavia”, Siirin äiti Nina Haverinen sanoo lusikoidessaan lohisoppaa ulkoilualueen kahvilassa.
“Lapsetkin ovat luonnossa erilaisia kuin kaupunkioloissa tai sisällä. Jotenkin metsä ja luonto vain rauhoittavat. Ja onhan luonnon hyvää tekevät vaikutukset todistettu tutkimuksissakin.”
Vesillä sade ei haittaa
Tauko sisätiloissa ja M2-Kotien tarjoama lounas tulee tarpeeseen. Säiden haltijat ovat olleet suosiollisia koko viikon, mutta juuri ulkoilupäivän aamuna taivas on harmaa. Välillä vettä tulee kuin saavista, mutta onneksi sentään on lämmin. Aurinkokin pilkottaa aika ajoin.
Ja mikä parasta: Kostean metsän tuoksu on muheva ja kirkkaat värit enteilevät jo hitusen syksyä. Mitä pitemmälle päivä etenee, sitä enemmän Kuusijärvelle uskaltautuu ulkoilijoita. Kaikkiaan lähes 130 M2-Kodeissa asuvaa lasta ja aikuista tulee paikalle.
Mitäs hyvinkääläisillä on ohjelmassa lounaan jälkeen?
“Tytöt kävivät melomassa heti, kun tulimme tänne. Ja hauskaa taisi olla, sillä nauru kuului rannalle asti”, Siirin isä, Juha Nurminen, sanoo. Siiri huikkaa väliin, että hän ja Lotta pysyivät hyvin pystyssäkin. Vain kanootista laiturille noustessa sai olla varovainen.
“Ehkä menemme seuraavaksi kaikki suppailemaan, kun otimme uikkaritkin mukaan. Vesi ja ilma ovat lämpimiä. Sitten onkin varmaan makkaranpaiston aika, ellei innostuta heittämään mölkkyä”, Juha Nurminen sanoo.
Melonta ja suppaus Kuusijärven hitit
Melonta ja suppaus ovatkin valtaosalla Kuusijärvelle tulleella ykkösenä mielessä. Lajeja pääsee harvoin kokeilemaan ilmaiseksi ja vielä molempia samalla kertaa. Melomaan voi mennä avokanootilla ja kajakilla. Opastuskin lajien saloihin löytyy paikan päältä.
“Pitää ehdottomasti kokeilla, kun tällainen mahdollisuus on”, elämänsä ensimmäistä kertaa kajakkia melova Aki Tuovinen sanoo hymyssä suin ja meloo vauhdikkaasti menemään kuin vanha tekijä. Sen verran tyytyväinen ilme hänellä on kasvoillaan, että nyt saattoi löytyä uusi suosikkilaji.
Leevi Tuovista, 3, ei avokanoottiin saada vielä suostuteltua. Sen sijaan hän innostuu loiskuttamaan vettä melalla laiturin nokassa ja kirmaamaan pitkin nurmikoita äiti perässään.
“Ei tule välttämättä lähdettyä koko perheen kanssa seikkailemaan metsään, vaikka tietääkin, miten kivaa se on. Innostuimme, kun kaikki oli valmiiksi järjestettyä kuljetuksia myöten. Meille on tärkeintä, että Leevi viihtyy. Kun lapsella on kivaa, vanhemmillakin on. Suppausta tekisi myös mieli kokeilla, mutta ehkä vasta juuri ennen kotiinlähtöä, kun meillä ei ole vaihtovaatteita”, Anniina Tuovinen kertoo vihtiläisperheen ajatuksista Kuusijärvellä.
Teinitkö luontopolulle?
Suppailemaan innostuvat myös Igbinoban perhe. “Minä olisin kyllä halunnut kiertää myös ulkoilupolun, mutten saanut houkuteltua lapsia mukaani”, Elina Igbinoba sanoo nauraen ja lisää, ettei teinejä niin vain innosteta patikoimaan.
Ensimmäistä kertaa suppilaudoille kivunneet 13-vuotias Adesuwa Igbinoba, Oduwa Igbinoba, 12, ja Osaze Igbinoba, 9, viihtyivät vesillä pitkään.
“Juu, ihan varta vasten melonnan ja suppailun vuoksi tulimme. Ja siksi osasimme varautua uimapuvuilla”, Elina Igbinoba sanoo.
Mutta entäs ne luontopolun siilit, salamaniskut ja järvet? Siilillä voi olla jopa 6 000 piikkiä. Salamaniskun lämpötila taas voi yltää lähes 30 000 celsiusasteeseen.
Järvien lukumäärä onkin vielä kinkkisempi kysymys. Lukumäärä nimittäin riippuu järven koosta, eikä järvelle ole täsmällistä kokomääritelmää. Mutta vähintään viiden aarin kokoisia järviä tai lampia on Suomessa 187 888. Paljon enemmän siis kuin se vanha hokema Suomesta tuhansien järvien maana. Onpahan tilaa suppailla ja meloa!