Kodin henki syntyy muistoista ja ihmisistä

Olin pitämässä muutostyöpajaa. Kysyin ryhmältä, mikä on heidän lempipaikkansa. Vastauksia oli kahdenlaisia. Toisilla paikka oli kotona, toisilla luonnossa. Myös kodin lähellä sijaitseva metsä ja ranta olivat suosittuja vastauksia.

Samat vastaukset toistuvat, pidänpä työpajaa missä päin Suomea tahansa. Monelle koti on lempipaikka – mutta miksi?

Lempipaikka kiteyttää sen, mistä kodissa on kysymys. Siellä on hyvä olla ja hengittää. Voi levätä ja olla turvassa: olla se, kuka pohjimmiltaan on.

Kotona voi levätä ja olla turvassa: olla se, kuka pohjimmiltaan on.

On myös toisenlaisia koteja.

Menin kerran kylään tuttavani perheen uuteen omakotitaloon. Se oli sisustettu kalliilla. Moni huonekalu oli tuttu trendilehtien sivuilta. Se oli täydellinen unelmakoti. Mitä pidempään vierailu kesti, sitä vahvemmin minulle tuli tunne, että tuo koti oli jotenkin nyrjähtänyt pois paikoiltaan.

Että kaikki siellä ei ollut niin kuin piti.

En ymmärtänyt tunnettani, sillä en pystynyt sitä järjellä selittämään. Tuttavani oli onnellisesti naimisissa. He iloitsivat uudesta kodistaan. Halusin tietysti jakaa heidän onnensa yhdessä heidän kanssaan.

Muutaman vuoden päästä tuttavani soitti. Hän kertoi eronneensa ja muuttaneensa pois.

Kysyin miksi. Tuttavani kertoi, että hänen miehensä oli joutunut talousvaikeuksiin. Kävi ilmi, että ne rahat, joilla heidän kotinsa oli sisustettu, olikin hankittu petoksella.

Se tuntui pahalta. Asiaa ei helpottanut se, että olin jotenkin aistinut tämän.

On yksipuolista ajatella kotia ensisijaisesti sisustusprojektina tai pelkkänä tilana, jossa sattuu asumaan. Kotiin liittyy aina myös merkityksiä.

Merkitystä ei voi ostaa rahalla. Se syntyy elämällä.

Pohjimmiltaan kodin merkitys syntyy siitä, että siellä ovat elämämme tärkeimmät asiat. Rakkaat ihmiset, yhteiset muistot ja niistä muistuttavat esineet. Mummolta peritty nojatuoli, ensimmäisillä kesätyörahoilla ostettu levysoitin ja kirjahyllyn nurkassa kirjat, joihin yhä uudestaan ja uudestaan palaa.

Kun tietää, kuka itse on, ja luo kodista itsensä näköisen ja oloisen, myös kodin merkitys kiteytyy.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna unelmakoti ei siis ole trendien mukaan sisustettu design-ihme vaan asujiensa näköinen ja oloinen paikka. Lempipaikka, jonne voi käpertyä kuin lämpimään syliin.

Blogi julkaistu toukokuun M2-lehdessä, tutustu koko lehteen.

Kolumni: Maaretta Tukiainen

Kuva: Meeri Utti