Braatvurstia harkiten pöytään

”Minulla ei ole ollut autoa 11 vuoteen. Se on ehkä näkyvin merkki ekologisesta elämäntavasta omalla kohdallani”, Aalto-yliopiston tutkija Michael Lettenmeier sanoo.

Saksasta Suomeen 30 vuotta sitten muuttanut tutkija asuu vaimonsa sekä tarha- ja kouluikäisten lastensa kanssa Helsingin Oulunkylässä. Palvelut ovat kävelymatkan päässä, keskustaan hurauttaa junalla kymmenessä minuutissa.

”Minun ei ole tarvinnut luopua mistään. Paitsi korkeintaan autoon menevistä kuluista ja huolesta.”

Kaksi vuotta sitten perhe vaihtoi omakotitalon nykyiseen, 80 neliön kolmioon. ”Mahdumme hyvin, kun lapset voivat jakaa huoneen. Siitä huolimatta asuntomme on kooltaan suunnilleen puolet siitä, mitä suomalaisilla keskimäärin.”

Lettenmeierin mukaan olisi ekologisesti kestävää, jos jokaiselle olisi asuinneliöitä noin 20. Tarkkoja neliömääriä tärkeämpää olisi kuitenkin suunnitella asuintalot järkevästi.

”Kerrostaloon voisi vaikka suunnitella mukavat yhteiset vierashuoneet. Näin oma koti voisi olla pienempi.”

Uusi tapa ajatella

Lettenmeier on tehnyt väitöskirjansa dematerialisaatiosta. Suomeksi sana tarkoittaa elämiseen tarvittavan energian ja raaka-aineiden käytön vähentämistä.

Mitä pienempi materiaalijalanjälkemme on, sitä vähemmän sivutuotteena syntyy kasvihuonepäästöjä. ”Suomalaisen materiaalijalanjälki on 40 tonnia vuodessa, rekan perävaunullisen verran. Jotta elämäntapamme olisi kestävällä pohjalla, jalanjälki pitäisi saada 8 tonniin vuoteen 2050 mennessä”, Lettenmeier sanoo.

Ekologisuus näkyy Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän myötä myös M2-Kotien toimistolla Helsingin Hakaniemessä. Syksyllä myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti kertoo, että homma on hallussa!

Ekologisemman elämäntavan pitäisi olla jokaiselle itsestäänselvyys. Muuten ihmiskunnalla ei ole nykyisen kaltaista tulevaisuutta. Jotta maailma pelastuu, tarvitaan uutta tapaa ajatella ja elää arkea.

Makkaraa kasvisten jälkeen

Lettenmeier elää, kuten opettaa ja puhuu kasvisruokavalion puolesta.

”Ei lihasta tarvitse kokonaan luopua, mutta on mietittävä, milloin sitä syödään. Jos jokainen suomalainen kuluttaisi lihaa viidesosan nykyisestä, oltaisiin maapallon kannalta kestävällä pohjalla.”

Lettenmeierin perhe elää pääosin kasvisruoalla. ”Kokonaan ei vain pysty”, hän sanoo nauraen.

”Joskus nakkipaketti on hyvä ratkaisu lapsille. Ja kyllähän minunkin on aika ajoin käytävä ostamassa kaupasta nürnbergiläistä braatvurstia!”

Testaa Michael Lettenmeierin tekemällä testillä, minkälainen kuluttaja olet.