Suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Näin M2-Kotien asukkaat Maija Saastamoinen ja Jouni Hallikainen välttävät ruokahävikkiä.

Maija Saastamoisen jääkaapissa ei loju nahistuneita porkkanoita tai viisi vuotta vanhoja hillopurkkeja. Maidot ja kermat ovat siistissä rivissä, meloni pilkottu valmiiksi rasiaan.

”Tältä jääkaapissa näyttää aina. En ole pyyhkinyt hyllyjä ennen kuin tulitte”, Maija Saastamoinen sanoo.

M2-Kotien asunnossa Espoon Latokaskessa Kaskimaa 4:ssa asuvat Maija ja puoliso Jouni Hallikainen elävät niin, että ruokahävikkiä tulee mahdollisimman vähän. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että he tarkistavat jääkaapin aina ennen kaupassa käyntiä, heittävät pehmenneet paprikat grilliin ja raastavat kuivat juustonkäntyt pakkaseen.

”Kun tarvitsen juustoraastetta, otan sieltä enkä osta kaupasta tuplakilohinnalla”, Maija sanoo.

9.–15.9. vietetään Hävikkiviikkoa. Kuluttaja-lehden järjestämän kampanjan tarkoitus on kannustaa ihmisiä miettimään ruokahävikin ilmastovaikutuksia ja oman ruokahävikin määrää. Syytä on, sillä suomalaiset kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa.

Eniten pois heitetään leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, kahvia ja tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja. Yleisin syy on ruuan pilaantuminen, mutta ruokaa heitetään pois myös siksi, että sitä on tehty liikaa. Samaa ruokaa ei välttämättä haluta syödä monena päivänä peräkkäin.

Etsitkö asuntoa? Kurkkaa löytyisikö uusi koti vaikka Espoosta.

Hedelmät säilyvät rasioissa

Maijan ja Jounin keittiönkaapeissa ruokatarvikkeet ovat laitettu siisteihin purkkeihin.

Maija ja Jouni tarkistavat jääkaapin sisällön aina ennen kaupassa käyntiä ja tekevät kahden päivän ruuat kerralla. Jos ruokaa jää yli, Maija pakastaa sen tai jatkaa jämiä seuraavana päivänä. Keitetyt perunat kelpaavat grilliin tai kylmään perunasalaattiin, pihvit pyttipannuun.

Kun Maija ostaa kasviksia, hän pesee, kuorii ja laittaa ne heti rasioihin jääkaappiin.

”Jos rasiat ovat asianmukaiset, kasvikset säilyvät niissä paremmin kuin sellaisenaan. Esimerkiksi salaatti menee talviaikaan helposti huonoksi. Kun sen huuhtoo ja linkoaa, se säilyy rasiassa hyvänä monta päivää.”

Silloinkin kun Maija kokkaa ohjeesta, hän usein soveltaa eli korvaa yksinkertaisemmilla erikoiset raaka-aineet, jotka saattaisivat jäädä yhden kokkauskerran jälkeen kaappiin lojumaan.

”Jos jääkaapissa on jo herkkusieniä, ei ole pakko ostaa siitakesieniä, vaikka ohjeessa niin sanotaan”, Maija sanoo.

”En ole muutenkaan vakuuttunut siitä, että kaupassa pitää olla tarjolla kymmentä erilaista salaattilaatua ja kahtakymmentä erilaista leipää. Uskon, että se rasittaa ympäristöä ja lisää kasvihuonepäästöjä.”

Kerran viikossa Maija ja Jouni pitävät jämäruokapäivän. Silloin syödään sitä, mitä jääkaapissa sattuu olemaan.

”Joskus jääkaapissa voi olla parinkin päivän jämät. Yleensä kysyn, mikä näistä on vanhinta. Toimin lainausmerkeissä jätemyllynä”, Jouni sanoo ja naurahtaa.

Hävikin vähentäminen säästää rahaa

Maijan ja Jounin keittiössä hävikkiä syntyy tuskin nimeksi. Niinpä biojäteastiakin ammottaa tyhjyyttään.

Koska Maija ja Jouni eivät heitä ruokaa juuri koskaan roskiin, biojäteastia pitää tyhjentää vain kerran viikossa. Eniten tilaa vievät käytetyt suodatinpussit.

”Valmiiksi tehdyt salaatit menevät joskus vanhaksi. Sekoitamme salaattiin harvemmin tomaattia, koska se pilaa salaatin nopeasti”, Jouni sanoo.

Maijasta hävikin välttäminen vaatii vain hieman totuttelua ja viitseliäisyyttä.

”Tykkään esimerkiksi fetasta öljyssä. Kun purkki on tyhjä, ostan suolavedessä olevaa fetaa ja säilön sen samaan öljyyn. Se maustuu siellä ja säilyy paremmin. Loppuöljyn saatan käyttää vielä paistamiseen tai salaattiin.”

Maija aikoo haastaa muutkin M2-Kotien Kaskimaa 4:n asukkaat osallistumaan Hävikkiviikkoon ja kirjaamaan viikon ajan ylös, mitä kaikkea biojätteeseen menee.

”Ajattelin, että vetoan ihmisten euroihin. Monet ajattelevat, etteivät voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, mutta omaan kukkaroon jokainen voi vaikuttaa.”

Ennen Jounin tapaamista Maija oli useamman vuoden kolmen lapsen yksinhuoltaja ja syynäsi ruokalaskun tarkasti. Hän huomasi, että hävikin välttäminen säästi myös rahaa.

”Joka päivä ei tarvitse olla tuoretta leipää. Omassa lapsuudessani kaksi päivää vanha Reissumies oli ihan syötävää. Jos hakisi joka päivä tuoreen leivän ja heittäisi eiliset leipäpalat roskiin, se tuntuisi jo kukkarossakin.”

Kahden hengen ruokamenekkiä on helpompi arvioida kuin perheen. ”Kun lapset asuivat kotona, oli päiviä, joina he olivat syöneet mieleistä ruokaa koulussa ja söivät vähemmän kotona. Jos koulussa oli ollut vaikka tillilihaa, he söivät kotona kuin hevoset”, Maija Saastamoinen sanoo.

 

Maijan vinkit hävikin vähentämiseen

1. Luota aisteihisi. Ne kertovat, onko ruoka hyvää, vaikka parasta ennen -päiväys olisi mennyt. ”En pistä mitään roskiin vain, koska parasta ennen -päiväys lähestyy, jos ruoka ei haise tai näytä pahalta.”

2. Mieti, mitä oikeasti tarvitset. Pohdi, voisiko harvoin tarvittavan raaka-aineen korvata jollakin muulla, tarvitaanko kerralla useampaa juusto- ja leikkelelaatua ja mitä kaikkea jääkaapissa jo olevista aineksista voisi valmistaa.

3. Kauppalappu on hyvä ostosapuri, mutta voit myös kuvata jääkaapin ennen kuin lähdet kauppaan. Näin muistat, oliko maitoa ja kananmunia vielä, ja vältät hutiostokset.

Avainsanat: , , ,