M2-Kotien siivoustyönohjaajan Tuula Saari-Mannilan ohjeilla koti pysyy puhtaana, eikä siivouspäivä kiristä perheenjäsenten välejä. Tee vaikka siivouskalenteri!

“Siivoa riittävän usein. Edes vähän. Näin koti pysyy kunnossa.” Siinä siivousalan ammattilaisen, Tuula Saari-Mannilan, neuvo mukavampaan ja helpompaan arkeen.

”Kun paikkoja pitää jatkuvasti pikkuisen kunnossa ja siivoaa vähitellen, sotkut eivät kasaannu eikä lika pääse pinttymään”, M2-Kotien siivoustyönohjaaja sanoo.

Eri ihmiset ja samankin perheen jäsenet kestävät kuitenkin epäjärjestystä eri tavoin. “Ensimmäinen askel kohti toimivaa siivouskulttuuria onkin sopia omalle ruokakunnalle ja elämäntilanteelle sopiva siisteystaso”, Saari-Mannila vinkkaa.

Sitten mietitään, mitä siivotaan ja kuinka usein.

Suunnitelmallisuus kannattaa

Alkuvaiheessa paperi ja kynä auttavat suunnitelman laatimisessa. Päivittäisiä tehtäviä ovat tiski- ja ruokapöydän pyyhkiminen sekä etenkin lapsiperheissä ruokailun yhteydessä lattialle tippuneiden ruoanpalojen noukkiminen.

“Jos jossain huomaa tahran, se kannattaa pyyhkiä heti. Näin tahrat eivät jämähdä ja säästää aikaa myöhemmin, kun ei tarvitse jynssätä”, Saari-Mannila vinkkaa.

Viikoittainen perusteellisempi siivous voi sisältää lisäksi esimerkiksi imuroinnin, vessojen pesun sekä vuodevaatteiden vaihdon.

“Kerran kuussa puolestaan voisi käydä jääkaapin läpi, pyyhkiä hyllyt ja tarvittaessa irrottaa lokerot ja pestä ne.”

Pakastimelle riittää sulatus ja pyyhintä siivousliinalla  kerran vuodessa.

”Ja mielellään jo ennen kuin jää estää oven menemästä kiinni. Itse sulatan pakastimen loppukesästä, kun se on tyhjä edelliskesän marjoista ja muista pakasteista.”

Koti pysyy paremmassa järjestyksessä, eikä kaaosta pääse syntymään, kun paikkoja siivoilee ohimennen muiden töiden ohessa.

Muista myös lattiakaivo

Jos siivousta ei tarvitse hoitaa kiireessä, ollaan askel lähempänä onnistunutta lopputulosta. Silloin malttaa myös olla tarkkana. Näkyvien siivoustoimien kuten imuroinnin ja tahrojen pyyhkimisen lisäksi on nimittäin hyvä muistaa kohteet, jotka jäävät herkästi siivoamatta.

Aika ajoin imuria kannattaisi näyttää esimerkiksi tulo- ja poistoilmaventtiileille ja puhdistaa keittiön liesituulettimen rasvasuodatin. Sen voi pestä astianpesukoneessa tai liottaa lämpimässä vedessä käsitiskiaineella.

Samoin kylpyhuoneen lattiakaivo olisi hyvä puhdistaa irtohiuksista kerran kuussa.

”Jos ajatus lattiakaivon putsauksesta tuntuu epämiellyttävältä, kumisella siivoushanskalla työstä tulee hieman siedettävämpää.”

Lattiakaivossa voi myös pitää lattiakaivosuodatinta, joka helpottaa puhtaanapitoa. Kaivon kannen alle laitettava suodatin kerää hiukset ja muut roskat. Suodatin vaihdetaan noin kerran kuukaudessa.

Pesutiloissa myös silikonisaumat ansaitsevat huomiota. Ne kannattaa puhdistaa yleispesuaineella ja hangata pehmeällä sienellä. Kova harja puolestaan voi vioittaa pintaa, mikä tarjoaa hyvät kasvuolosuhteet sienille ja bakteereille.

”Ja jos satut omistamaan saunan, se olisi hyvä pestä kerran kuussa. Siistikin ihminen hikoaa, kun tulee kuuma.”

Tahrat keittiössä kuuluvat elämään. Ne saa helpoimmin siivottua, kun ne pyyhkii tuoreena. Usein pelkkä sipaisu mikrokuituliinalla riittää, eikä tarvita edes pesuaineita.

Jaa siivoustehtävät koko perheen kesken

Siivous ei saa jäädä vain yhden vastuulle perheessä. ”Jokainen osallistuu ja tekee sen, minkä osaa ja pystyy”, Saario-Mannila kiteyttää.

Jos siivous aiheuttaa parisuhteessa kitkaa, kannattaa tehtävät jakaa. Arjessa yksi voi vastata pyykeistä, toinen keittiöstä. Siivouspäivinä yksi imuroi, toinen pyyhkii pölyt. Ja tehtäviä voi myös vaihtaa säännöllisesti.

Perheessä vastuualueet ja siivousrytmin voi vaikka kirjata lapulle jääkaapin oveen.

”Arki kevenee, kun kenellekään ei tule tunnetta, että pyörittää kotia yksin.”

Ja lapset otetaan tietenkin myös mukaan. Vanhemmat lapset voivat osallistua siivoamiseen siinä missä aikuisetkin, nuoremmille sopiva tehtävä voi olla omien lelujen kerääminen paikoilleen.

Suuren tuskan sijaan siivouksesta kannattaa tehdä yhteinen rutiini, jossa perheenjäsenet voivat toimia yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

”Hyvä ja menevä musiikki soimaan ja mopit käteen. Siistiä tulee ennen kuin huomaakaan.”

Ota rennosti, ja ota vastaan myös apua

Saari-Mannila puhuu kokemuksesta, mutta elääkö hän niin kuin opettaa? Ei aina, hän vastaa ykskantaan.

”Tykkään siitä, että kotona on puhdasta, mutta en välitä, jos jossakin pyörii sukkia. Otan aika rennosti.”

Siivousalan ammattilaisena hän on huomannut, että toisten asuntoja on helpompi siivota kuin omaansa. Oman kotinsa siivouksen lomassa Saari-Mannila unohtuu usein käymään läpi löytyneitä papereita ja tavaroita.

”Ja kyllähän siinä tulee helposti pullakahvit keiteltyä, mikä ei välttämättä nopeuta itse siivousta yhtään.”

Hän kehottaakin miettimään, onko kaikkea pakko tehdä itse. Miksei siis sopisi vaikka naapurin kanssa, että pistetään kummankin kodit kuntoon vuorotellen, edes silloin tällöin?

Vaikka budjetti ei antaisi myöten ammattisiivoojan vakituista käyttöä, siivoojan voisi tilata kotiin edes silloin tällöin. Kotitalousvähennyksen jälkeen palvelu kustantaa suunnilleen saman verran kuin pariskunnan käynti elokuvissa.

”Ihmisillä pitää olla muutakin tekemistä ja myös elämäntilanteet vaihtelevat. Jos on sairaana, ei pysty liikkumaan tai elää kiireisintä lapsiperheen arkea, siivooja on järkevä ratkaisu. Pientä ylläpitosiivousta on sitten mukavampikin tehdä itse.”