Uusperheiden vinkit arkeen
Perhekalenteri seinällä
Sanna kertoo: ”Perhekalenteri seinällä pitää arjen hallinnassa! Meidän nelilapsisessa uusperheessämme käytetään perinteistä seinäkalenteria, mutta myös sähköinen kalenteri voisi olla toimiva. Kalenterissamme on jokaisella oma sarakkeensa, johon merkitään työvuorot, hammaslääkärit, harrastukset ja kaverisynttärit. Kalenterista näkee nopeasti, kuka on paikalla minäkin päivänä ja montako suuta päivällispöydässä on.
Sunnuntaisin pidämme puolison kanssa viikkopalaverin, jossa katsotaan kalenteria ja sovitaan tulevan viikon rytmit. Aikataulujen ja ruokalistojen lisäksi on hyvä keskustella, mitä meille kuuluu ja mitä kumpikin toivoo tulevalta viikolta.”
Lapset päättävät nukkumapaikat
Mirva kertoo: “Tuoreessa uusperheessämme on kahdeksan lasta, ja paikalla olevien lasten määrä vaihtelee. Yhteenmuutossa minä ja kolme lastani muutimme miehen ja hänen viiden lapsensa kotiin.
Miehen lapsille tapa käsitellä yhteenmuuttoa oli alkaa miettiä, kuka nukkuu missäkin. He siirtelivät huonekaluja jo kuukausi ennen muuttoa. Saimme päivitystä suunnitelmista WhatsAppilla.
On hyvä keskustella, mitä perheelle kuuluu, ja mitä kaikki toivovat tulevalta viikolta.
Kolmeen makuuhuoneeseen mahdutettiin kaikille sängyt ja pöydät. Vaatteet ovat lipastoissa, sängynaluslaatikoissa on esimerkiksi pehmoleluja.
Lapsillamme on erilaiset vuorokausirytmit ja temperamentit. Erilaisuudesta on tärkeä jutella yhdessä. Jokaisen tulee saada olla oma itsensä. Muutoksen käsittely vaatii kärsivällistä tukea aikuiselta. Tärkeintä on se, että aikuiset pitävät yhtä ja luottavat toisiinsa.”
Vuodesohva olohuoneessa
Päivi kertoo: “Meillä on kodin kolmessa huoneessa kaksi aikuista ja kaksi lasta sekä vierailevina kaksi teini-ikäistä poikaa. He käyvät meillä kerran kuussa ja loma-aikoina pidempään. Olemme eläneet uusperheenä jo 15 vuotta, joten kaikki ovat tottuneita tilanteeseen. Alkuun nuorempi pojista oli vielä vaippaikäinen, silloin meillä oli vuoroviikkosysteemi.
Nyt, kun pojat käyvät meillä harvemmin, olemme ottaneet heidän tyhjänä seisseen huoneen vakituisesti asuvan perheen käyttöön. Ei ollut järkevä pitää yhtä makuuhuonetta tyhjän ja tunkea neljää ihmistä nukkumaan toiseen.
Vierailevia poikia varten järjestimme olohuoneen uusiksi vuodesohvalla ja sängyllä. Vuoroviikkotilanteessa tämä järjestely ei välttämättä toimisi, parempi olisi selkeästi oma tila. Sen voi rajata vaikka kaapistolla.”
Karsi ja konmarita
Johanna kertoo: “Perheessämme on viisi poikaa, joista vanhimmat asuvat meillä vuoroviikoin. Tavaran hallitsemisessa tärkeintä on vaatteiden karsiminen ja konmaritus. Näin pyykkihuoltokin on helpompaa.
Erityisesti urheilutavaroissa on tärkeää, että kaikelle on paikkansa. Vaikeinta on, jos pelipaita on unohtunut toiseen kotiin, tai sisäpelikengistä toinen on isän ja toinen äidin luona.
Jalkapalloilijan tavarat on helppo kuljettaa bussissa mukana, ja kamppailulajeissa on varusteina pelkkä vaatetus. Aikaisemmin pojat soittivat pasuunaa ja käyrätorvea. Niitäkin kuljetettiin kotien väliä. Luistimia ja mailoja säilytetään talvisin parvekkeella. Eteisessä niille ei löydy tilaa.
Vanhimmilla lapsilla olisi hyvä olla oma huone edes jommassa kummassa kodissa. Asia voisi järjestyä niin, että vanhemmat lapset olisivat meillä vuoroviikoin. Tällöin lapsen henkilökohtaiset tavarat voi sijoittaa koreihin. Esiin nostetaan aina sen lapsen tavarat, joka sillä viikolla on kotona.”
Juttu on julkaistu toukokuun M2-lehdessä, tutustu koko lehteen.
Etsitkö uutta kotia uudella kokoonpanolla? Tutustu vapaana ja vapautumassa oleviin asuntoihimme.
Teksti: Krista Ahola / Kuva: iStock