Miksi naapurustoon tutustuminen kannattaa
1. Kinkkupastaa alakerrasta
Maija tulee väsyneenä kotiin ja avaa jääkaapin oven. Siellä on pelkkä valo. Alakerrassa Pekka ja Päivi ovat juuri kokanneet ruokaa yli oman tarpeensa.
Jostain toisesta kulttuurista katsottuna tilanne näyttää hassulta. Me länsimaalaiset asumme kerrostaloissa päällekkäin, mutta emme tiedä edes toistemme nimiä. Saati että monikaan meistä pyytäisi luontevasti apua tai tarjoaisi sitä.
Nappi Naapuri -sivusto on kehitetty juuri tällaisten tilanteiden varalta, auttamaan naapureita verkostoitumaan.
“Sivustolle merkitään oma sijainti, ja sen jälkeen pääsee katselemaan muita sivustolle rekisteröityneitä lähiseudun asukkaita ja heidän viestejään”, Nappi Naapuri -sivuston perustaja Pauliina Seppälä kertoo.
Verkostoitumista voi kokeilla myös oman rapun tai taloyhtiön sisällä.
Vinkki: Mitä jos laittaisit talosi ilmoitustaululle lapun: “Teimme ruokaa ja jäi yli. Makaronilaatikkoa tarjolla huoneistossa A15”?
2. Koiralle iltalenkittäjä
Tiina tekee vuorotyötä ja välillä päivät ovat pitkiä. Tiinan koira kaipaa ulkoiluttajaa. Viereisellä kadulla asuu Mika, joka tykkää koirista, mutta ei itse omista sellaista.
“Juuri näitä lemmikkeihin liittyviä pyyntöjä ja tarjouksia löytyy Nappi Naapurista paljon. Moni koira on löytänyt palvelun kautta ulkoiluttajan ja koiranystävä lenkkikaverin”, Seppälä kertoo.
Tällä hetkellä Nappi Naapurissa on noin 13 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, joista aktiivisia on muutama tuhat. Palvelua käytetään eniten Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa, mutta sen toivotaan leviävän laajemmalle.
Vinkki: Löytyykö samasta rapusta koirallesi varaulkoiluttaja? Kysäise rapussa vastaantulijoilta, tuntevatko he jonkun tai kysy vinkkiä talotoimikunnan jäseniltä.
3. Ystäviä uudesta kaupungista
Tuuli on muuttanut töiden perässä uuteen kaupunkiin. Mistä löytäisi kaverin taidenäyttelyä katsomaan?
“Näyttelyseuraa hakenut ihminen sai useita yhteydenottoja. He lähtivätkin sitten porukalla näyttelyä katsomaan”, Pauliina Seppälä kuvailee.
Jo pelkkä naapurin moikkaaminen rapussa tuo hyvää mieltä, mutta oikeiden ystävien löytäminen aikuisiällä ei ole aina helppoa. Naapurustossa on kuitenkin varmasti joku toinenkin, joka kaipaa seuraa lenkille tai kahville.
Naapuruston tunteminen luo myös turvallisuuden tunnetta.
Vinkki: Tulisiko jumppaan lähdettyä useammin, jos kävisi siellä yhdessä naapurin kanssa?
4. Höyrypesuri lainaan
Mikko ja Terhi ovat hankkineet höyrypesurin. Naapurin Paavo miettii, että kaakeleiden saumat pitäisi putsata, mutta omaa pesuria ei kannata ostaa yhden käyttökerran takia.
Aina ei tarvitse ostaa omaa, jos pesuri, tikkaat tai porakone löytyvät seinän takaa.
“Erityisesti höyrypesureiden lainaan kertyy jopa jonoa. Kerran eräs henkilö haki tikkaita, ja meiltä toimistolta muutaman korttelin päästä sellaiset löytyivät. Henkilö kuitenkin vastasi, että hakee vielä lähempää. Tämä kertoo hyvin, miten tiiviisti lähiympäristössä näissä usein liikutaan”, Pauliina Seppälä sanoo naurahtaen.
Vinkki: Löytyykö kaapistasi tarpeettomana jotain, jota voisit lainata naapureille?
5. Varamummo naapurista
Elinan ja Mikan perheessä riittää vilinää välillä vähän liikaakin. Ikävä vain, että sukulaiset asuvat toisella puolen Suomea. Viereisessä talossa asuva eläkeläinen Raija ikävöi lasten iloisia ääniä.
Apu ihmiseltä toiselle on tärkeää. Toisten auttaminen tuo tutkimusten mukaan iloa auttajankin elämään.
“Väestö ikääntyy ja moni vanhus kärsii yksinäisyydestä. Samaan aikaan moni tukiverkoton perhe kaipaa varamummojen ja -vaarien elämänkokemusta ja apua. Varamummoja palvelussa etsitään usein”, Seppälä kertoo.
Vinkki: Asuuko talossasi joku vanhus, joka voisi ilahtua seurasta? Tai kaipaatko itse elämääsi läheistä perhettä, jonka lapsia voisit välillä vahtia? Ilmoita itsestäsi vaikkapa talosi Facebook-ryhmässä tai kysele, jos vaikka oman talosi talotoimikunta tietää, kehen voisit olla yhteydessä.
Teksti: Krista Ahola / Kuvat: Kaisu Jouppi