Asumisen ja työn yhdistäminen tutustutti naapureihin

Muutimme alkuvuodesta 2017 Onnin, Mafuan ja Omarin kanssa Kannelmäkeen ja aloitimme työt Oman Muotoinen Koti -hankkeen ja Y-Säätiön kokeilussa, jossa tehtiin 20 tuntia töitä kuukaudessa naapuruston ja lähialueen hyväksi, ja saatiin näin Y-Säätiön maksaman palkan muodossa ikään kuin hyvitystä vuokrasta.

Ehdimme tehdä vuoden aikana paljon ja kaikenlaista – pelikerhoa palvelutalossa, ikkunan pesua, kasvimaan kastelua, it-apua, kotiaskareissa sekä kauppa-asioissa avustamista, ikäihmisten ulkoiluseurana toimimista, lasten vahtimista pihalla ja vaikka mitä. Lue Lauran aiempi blogi.

Aluksi teimme paljon töitä yhdessä, sittemmin kukin erikoistui omia kiinnostuksia ja vahvuuksia vastaaviin tehtäviin.

Olen päässyt tutustumaan ihmisiin, joilla on elettyä elämää jo useampi vuosi mittarissa.

Tämä on omalla tavallaan helpottanut töiden saamista ja niihin ryhtymistä, kun muun ryhmän aikataulut eivät vaikuta siihen, mitä itse pääsee tekemään ja sama toisin päin. Omat kiireet eivät häiritse muiden töitä. Alussa oli kuitenkin hyvä liikkua porukalla ja tutustua yhdessä alueeseen ja ensimmäisiin kohteisiin.

Mitä itse olen saanut kokeilusta, kämpän, taskurahan ja mahtavien naapurien lisäksi, on työkokemuksen tuomaa itsevarmuutta sekä oma-aloitteisuutta. Toinen ihana asia ovat ne lukuisat tarinat, joita on saanut kuulla työtehtävien yhteydessä.

Olen päässyt tutustumaan ihmisiin, joilla on elettyä elämää jo useampi vuosi mittarissa. Heidän kokemustensa kuuleminen ja kanssaan ajatusten vaihtaminen on ollut hyvin mieltä avartavaa, ja tuonut uutta näkökulmaa omaan elämään ja nuoruuteen.

Kimppa-asuminen oli opettavaista

Kimppa-asuminen on sekin ollut omanlaisensa oppimiskokemus, vaikka molemmissa kämpissä arki lähti sujumaan yllättävän mutkattomasti, kun ottaa huomioon, ettemme juurikaan tunteneet toisiamme ennen muuttoa Kannelmäkeen.

Vaikka kokeilu tuli jo vuodenvaihteessa tiensä päähän, haluan ehdottomasti jatkossakin olla avuksi naapureille, kun tarvetta tulee ja aikatauluihin vain sopii.

Palkkaa arvokkaampaa on mielestäni tässä ollut tunne siitä, että voi pienilläkin teoilla olla suureksi avuksi ja iloksi ihmisille, eikä tarvitse tehdä ihmeitä tehdäkseen jonkun päivää hieman paremmaksi, samalla kun itsekin tulee hyvälle tuulelle!

Toivottavasti vastaavat kokeilut muualla Helsingissä saavat tuulta purjeisiin ja malli lähtee leviämään ympäri Suomea.

Lue Lauran kokemuksia toisten auttamisesta toukokuun M2-lehdestä.