Kaupunki
Talotyyppi
Huoneistotyyppi

Maija Hallikainen ja Juho Gustafsson toimivat M2-Kotien hallituksen asukasedustajina seuraavan hallituskauden ajan. Hallituskausi alkaa elokuussa ja kestää kaksi vuotta.   

Vuoden alusta voimaan tulleen yhteishallintolain muutoksen myötä M2-Kotien hallituksen asukasedustajien valinta muuttui. Muutoksen myötä hallituksen asukasedustajat valitaan asukaskokousten valitsemista ehdokkaista. Uudistuksen yhteydessä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin nostamalla hallituksen asukasjäsenten määrä kahteen edustajaan. Hallitus ja asukasedustajat valitaan M2-Kotien yhtiökokouksessa. 

Hallituksen asukasedustajiksi haki 20 ehdokasta. Valinnoissa painotettiin henkilöiden omia vahvuuksia, aiempaa kokemusta vuokrataloyhtiön yhteishallintoon osallistumisesta sekä hallitustyöskentelykokemusta. Valituksi tulivat taloushallinnossa työskentelevä Maija Hallikainen Espoosta ja rikospoliisi Juho Gustafsson Vantaalta.  

”Halusin asukasedustajaksi, koska minua kiinnostaa vuokra-asuntoyhtiön hallinto sekä ylipäätään vuokramarkkinat ja sen tulevaisuus. Haluan myös toimia linkkinä asukkaiden ja yhtiön johdon välillä sekä näin vaikuttaa vuokralaisten elämään M2-Kotien asunnoissa mahdollisuuksien mukaan”, Gustafsson kertoo. Hän on toiminut useiden harrastusyhteisöjen hallinnossa, ja nykyään hän toimii työpaikallaan henkilöstöyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen Poliisijärjestöjen Liiton hallituksen varapuheenjohtajana.

Hallikainen on puolestaan toiminut asukasaktiivina jo edellisen vuokranantajan toiminnassa. ”Minusta on luonnollista olla kiinnostunut kaikesta asumiseen liittyvästä. Mahdollisuus osallistua hallitustyöskentelyyn tuo varmasti uusia näkemyksiä”, hän kommentoi.  

M2-Kotien hallituksessa käsitellään muun muassa yhtiön talousarvio, vuokranmääritysbudjetti ja hyväksytään tilinpäätös. Hallitukselle kuuluvat myös ARA-lainsäädännön ja muiden lakien mukaisia asioita, kuten tupakointikiellon hakemisesta päättäminen. 

Muotokuvat Maija Hallikaisesta ja Juho Gustafssonista
Maija Hallikainen ja Juho Gustafsson tuovat asukkaiden näkökulmia esille päätöksenteossa seuraavan hallituskauden ajan.

Asukasedustajat tuovat asukkaiden näkemyksiä päätöksentekoon

Asukasedustajat ovat M2-Kotien hallituksen täysvaltaisia jäseniä. Heidän tehtävänään on perehtyä yhtiöön, ottaa osaa keskusteluihin ja erityisesti tuoda asukaskunnan näkökulmaa päätöksentekoon.  

Gustafsson on tehtävän kanssa samalla linjalla. Hänen kotitalossaan on hyvä ja yhteisöllinen henki, ja toisia autetaan tarpeen mukaan. Tätä yhteisöllisyyttä, reiluutta ja sen arvokkuutta Gustafsson haluaa päästä jakamaan M2-Kotien toiminnassa laajemminkin.  

”Haluaisin saavuttaa hallituksessa sellaisen aseman, että minua kuullaan, ja että asukasedustajilla olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon. Pyrin korostetusti tiedostamaan, että olen hallituksessa nimenomaan asukasedustajana, vaikka samaan aikaan tiedostankin vahvasti hallituksen jokaisen jäsenen jakamattoman vastuun esimerkiksi yhtiön taloudellisesta tilasta”, Gustafsson painottaa.  

Myös Hallikainen haluaa tuoda asukkaiden näkemyksiä päätöksentekoon, mutta lisäksi hän haluaa kannustaa asukkaita vaikuttamaan asumisviihtyvyyteen omalla toiminnallaan.  

”Hallituksen asukasedustajana haluan tuoda aktiivisesti ja monipuolisesti asukasnäkökulmaa päätöksentekoon. Samalla toivon, että voin jakaa asukkaille tietoa esimerkiksi siitä, miten jokainen asukas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa asumisviihtyvyyteen sekä mihin ja miten vuokrakuluihin voi itse vaikuttaa.” 

Asukasedustajien valinta on osa M2-Kotien asukastoimintaa

M2-Kotien asukastoiminta on kattavaa. Se pitää sisällään muun muassa aktiiviset asukastoimikunnat, hallituksen asukasedustajien valinnat, vuoden alussa käynnistyneen vaikuttajaryhmän, asukasakatemian verkkokoulutukset sekä monipuoliset ja pidetyt asukastapahtumat ympäri Suomea. Asukastoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista, maksutonta ja avointa kaikille M2-Kotien asukkaille. 

Digitaalinen suihkupää vähentää vedenkulutusta, kertoo M2-Kotien asunnoissa tehdyn tutkimuksen tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisten mittarien vaikutusta asukkaiden vedenkulutukseen. Tutkimuksen teki M2-Kodit omistava Y-Säätiö. 

Kesäkuussa 2023 alkaneessa tutkimuksessa otettiin M2-Kotien asukkaita mukaan vihreään siirtymään tarjoamalla välineitä, joilla lisätään heidän tietämystään vedenkulutuksesta ja motivoidaan tekemään kestäviä kulutusvalintoja. Tutkimuksen tulokset antavat merkittävää tietoa siitä, mitkä välineet vaikuttavat asukkaiden suihkukäyttäytymiseen ja säästävät vettä peseytymisen aikana.  

Tutkimuksen tavoitteena oli vähentää asukkaiden veden- ja energiankulutusta ja kannustaa vastuullisuuteen. Osaan asunnoista asennettiin digitaalinen suihkupää, joka kertoi suihkuveden lämpötilan sekä veden- ja energiankulutuksen liikennevalojen tapaan. Osaan asunnoista puolestaan asennettiin noin neljää minuuttia mittaava tiimalasi, joka kannusti peseytyjiä mittaamaan suihkussa käytettyä aikaa.  

Tutkimukseen osallistui 775 asuntoa 16 kiinteistöstä. Ennen tutkimusta M2-Kotien asukkaat käyttivät keskimäärin 35 prosenttia päivittäisestä vedenkulutuksestaan peseytymiseen. 

Tulosten mukaan veden käytöstä kertova digitaalinen suihkupää vähensi kylmän veden kulutusta 5,66 litraa (-8 %) päivässä ja kuuman veden kulutusta 5,1 litraa (-12 %) päivässä asukasta kohden kuuden kuukauden aikana. Neljän minuutin tiimalasilla ei ollut huomattavia vaikutuksia vedenkulutukseen peseytymisen aikana.  

Digitaalinen suihkupää on kustannustehokas investointi kestävien elämäntapojen edistämiseksi, sillä se maksaa itsensä takaisin 3 vuoden kuluessa kahden hengen taloudessa. 

Kestävät valinnat vähentävät asumisen kuluja

Asukkaat voivat omalla kulutuskäyttäytymisellään vaikuttaa asumisen kustannuksen suuruuteen esimerkiksi veden- ja energiankulutusta vähentämällä. Vedenkulutus näkyy asumiskustannuksissa tyypillisesti joko veden ennakkomaksuna tai vuokran suuruudessa, mikäli kustannukset sisältyvät vuokraan. Osassa M2-Kotien taloissa on kulutukseen perustuva veden laskutus, jolloin ennakkoon maksetut vesilaskut tasataan kahdesti vuodessa. Tasauksessa asukkaalle palautetaan rahaa, jos kulutus on pienempää, kuin mitä ennakkomaksu kattaa. 

Digitaalinen suihkupää vähentää osaltaan veden käyttöä ja kustannuksia, mutta rinnalle tarvitaan toisia toimia merkittävän säästön aikaansaamiseksi. Asukkaat voivat vaikuttaa asumiskuluihinsa muuan muassa kiinnittämällä huomiota vedenkulutuskäyttäytymiseensä, huollattamalla vuotavat vesikalusteensa sekä käyttämällä kodin vesikalusteita tehokkaasti, esimerkiksi pesemällä täysiä koneellisia astioita ja pyykkejä. 

Kustannukset pienenevät erityisesti lämpimän veden kulutusta vähennettäessä, sillä lämpimän veden kustannukset ovat lämmityksen takia kylmän veden kustannuksia huomattavasti suurempia. Vedenkulutusmittauksen lakimuutoksen myötä M2-Kotien asuntoihin tullaan remonttien yhteydessä asentamaan asuntokohtaiset vesimittarit, joista asukas voi seurata omaa vedenkulutustaan. Uusissa kiinteistöissä vesimittarit ovat valmiiksi asennettuja. 

Lue koko tutkimus

Kuvassa on Y-Säätiön tutkija Elisabetta Leni.

Yhdessä kohti ympäristöystävällisempää arkea 

Vuokranantajilla on keskeinen rooli kestävän asumisen edistämisessä. Vuokranantajat voivat lisätä laajasti tietoisuutta asukkaiden kulutustottumusten ympäristövaikutuksista selkeällä viestinnällä, kannustuksella ja vahvoilla tutkimustuloksilla. Y-Säätiö haluaa vuokranantajana tukea vuokralaisiaan tekemään vastuullisempia valintoja jokapäiväisessä elämässä. 

Y-Säätiön vedensäästötutkimuksen lähtökohtana oli, että suihkussa käyminen kuluttaa huomattavan määrän vettä ja energiaa kotitalouksissa. Tarkoituksena oli sitouttaa asukkaita vihreään siirtymään tarjoamalla erilaisia työkaluja vedenkulutusta koskevan tiedon lisäämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli tarjota suomalaisille vuokranantajille uusia työvälineitä kannustimien käytöstä ja kustannustehokkuudesta, jotta tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kestävän asumisen suunnittelussa. 

Elämäntapamuutoksen edistämistä vihreillä kannustimilla 

Sitran Resurssiviisaat kansalaiset -tutkimuksen mukaan elämäntapamuutoksen tekeminen voi olla haastavaa: vaikka suomalaisilla on myönteinen asenne kestävään elämäntapaan, harva kuitenkin pohtii riittävästi omien tapojensa ympäristövaikutuksia. Tämä ilmiö tunnetaan asenne-käyttäytymiskuiluna, jossa ekologiset asenteet eivät heijastu konkreettisiin tekoihin arjessa.  

“Psykologian ja käyttäytymistaloustieteen avulla voidaan kuitenkin kehittää tehokkaampia lähestymistapoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja asenne-käyttäytymiskuilun kaventamiseksi. Hyvä esimerkki tästä on tutkimuksessa käytetyt tuuppaukset eli nudge -menetelmät, jotka tarkoittavat hienovaraisia kannustimia, joilla voidaan ohjata ihmisiä toimimaan ympäristöystävällisemmin”, kertoo Y-Säätiön tutkija Elisabetta Leni. 

Tutkimukseen valittiin kaksi erilaista laitetta, joiden vaikuttavuutta testattiin tuuppauksen menetelmillä: imukupilla varustettuja tiimalaseja sekä digitaalisia ORAS Hydractiva -suihkupäitä. 

Oraksen käsisuihkussa on näyttö, josta käyttäjä näkee vedenkulutuksen, veden lämpötilan, veden lämmittämiseen käytetyn energian ja kestävyysluokituksen. Digitaaliseen suihkupäähän oli asennettu myös LED-valo, joka kertoi veden kulutustilaa samaan tapaan kuin liikennevalot. 

Tuuppaukset ovat toimiva työkalu 

Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että digitaalinen suihkupää vähensi asukasta kohden kylmän veden kulutusta päivässä 5,6 (-8 %) litraa ja kuuman veden kulutusta 5,1 litraa (-12 %). Tutkimustulokset osoittavat, että vaikutus oli erityisen voimakas nuorempien vuokralaisten, yksin asuvien sekä pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa. 

Sen sijaan neljän minuutin tiimalasilla ei havaittu merkittäviä vaikutuksia veden- ja energiankulutukseen peseytymisen aikana. Digitaalisen suihkun takaisinmaksuajaksi arvioitiin 2,4 vuotta kahden hengen perheelle, mikä tekee siitä kustannustehokkaan investoinnin kestävien asumiskäytäntöjen edistämiseksi. 

Tutkimus osoittaa sen, että veden kulutuksen seuranta todella vaikuttaa energian ja vedenkulutuksen vähenemiseen ja laskee asumisen hiilidioksidipäästöjä neljä prosenttia asukasta kohden vuodessa.  

Kuvassa on Y-Säätiön kestävän kehityksen asiantuntija Tia De Godzinsky.
Kuvassa Y-Säätiön kestävän kehityksen asiantuntija Tia de Godzinsky.

“Vaikka vedensäästö itsessään ei aina merkittävästi vähennä päästöjä, lämmitetyn veden käyttöön kuluva energia on merkittävä tekijä ilmaston kannalta. Pienilläkin muutoksilla arjen rutiineissa voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja vähentää ympäristövaikutuksia”, summaa Y-Säätiön kestävän kehityksen asiantuntija Tia de Godzinsky.   

Asunto Ensin Verkostokehittäjien tuottamassa selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 28 Stea-avustusta saavaa toimijaa, jotka olivat määritelleet kohderyhmäkseen asunnottomat, asunnottomuusuhan alla olevat tai asunnottomuustaustaiset henkilöt. Selvitys sai alkunsa Asunto Ensin Verkostokehittäjien vuonna 2023 toteuttaman Asunnottomien palvelut hyvinvointialueilla -selvityksen tuloksista. Tämä selvitys paljasti, että kaikkien hyvinvointialueiden osalta asunnottomien palvelujen tarve ja tarjonta eivät täysin kohdanneet. 

Tuoreen selvityksen mukaan Stea-avusteinen asunnottomuustyö keskittyy nuoriin, palveluiden ulkopuolella oleviin, erityisryhmien asumisneuvontaan- ja ohjaukseen sekä asuntojen hankintaan ja vaikuttamistyöhön.  

“Stea-avusteinen järjestöjen tekemä asunnottomuustyö kohdentuu selkeästi pääosin sellaisiin kohderyhmiin ja toimintoihin, jotka eivät sisälly hyvinvointialueiden tarjoamiin asunnottomien palveluihin. Tällä työllä onnistutaan täydentämään hyvinvointialueiden lakisääteisiä palveluita sekä ennaltaehkäisemään ja vähentämään asunnottomuutta”, kertoo Asunto Ensin Verkostokehittäjien Maria Degerman. 

”Tällaista joustavaa ja kohderyhmien tarpeet hyvin tuntevaa työtä tarvitaan juuri nyt, kun rahoitusleikkaukset asunnottomuutta ennaltaehkäiseviin rakenteisiin, kuten sosiaalitukiin, palveluihin ja tuettuun asumiseen, sekä elinkustannusten kasvu lisäävät tuen tarpeita ja asunnottomuuden riskiä monille”, jatkaa Degerman. 

Stean avustamaan kokonaisuuteen kuuluu vaikuttamistyötä, jolla tuodaan esille asunnottomien ja asunnottomuustaustaisten ihmisten ääntä poliittisessa päätöksenteossa ja hyvinvointialueiden palvelujärjestelmissä. Vaikuttamistyöllä pyritään myös vaikuttamaan ihmisten asenteisiin koskien asunnottomuutta ja asunnottomuutta kokeneita ihmisiä. 

Stea-avustuksilla toteutetaan myös muuta asunnottomien tai asunnottomuus taustaisten ihmisten elämää tukevaa toimintaa, kuten yksinäisyyden vähentämistä, raittiuden tukemista, ruoka-avustusten järjestämistä, työllistymiseen tähtääviä toimenpiteitä tai mielekkään arkielämän mahdollistamista. Lisäksi Stea-investointiavustuksella toteutettava asuntojen hankinta on edelleen merkittävä osa asunnottomuustyötä. 

Katse tulevaisuuteen – mitä tapahtuu seuraavaksi?  

Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimintaympäristö Suomessa on myllerryksessä Stea-avustusten leikkausten ja hyvinvointialueiden uudistusten myötä. Asunto Ensin Verkostokehittäjät ovat huolissaan, kuuluvatko asunnottomuustaustaisten ja asunnottomien äänet tulevaisuudessa poliittisessa ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa. 

Selvityksen perusteella Stea-avusteista asunnottomuustyötä tekevät toimijat tuntevat asunnottomuusilmiön sekä asunnottomien palvelutarpeet hyvinvointialueita paremmin ja osaavat ketterämmin reagoida muuttuviin asumistarpeisiin. Stea-avusteisen asunnottomuustyön kohderyhmät tarvitsevat lakisääteisten palvelujen lisäksi myös muuta täsmennetympää tukea, jotta asunnottomuutta kyetään ennaltaehkäisemään ja vähentämään. 

“Hyvinvointialueiden asunnottomien palveluiden karsiminen sekä Stea-avustusten leikkaukset nostavat esille huolen asunnottomuutta kokevien tilanteista ja asunnottomuuden kasvusta. Parhaat palvelukokonaisuudet saadaan muodostettua silloin, kun hyvinvointialueet ja järjestöt tekevät töitä yhdessä”, painottaa Degerman. 

Asunto Ensin Verkostokehittäjät korostavat, että Stea-avusteisen asunnottomuustyön jatkuvuuden turvaamiseksi on löydettävä ratkaisu. Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus. Osana asunnottomuuden vähentämisen toimenpiteitä asumiseen liittyviä avustuksia ollaan siirtämässä Stealta ARAn hallinnoitavaksi.  

“Suurten muutosten edessä on tärkeää arvioida, mitä tällaiset ratkaisut merkitsevät asunnottomuutta kokeville ihmisille ja asunnottomuustyölle”, korostaa Degerman. 

Asunto Ensin Verkostokehittäjät

Y-Säätiön koordinoiman ja Stean rahoittaman Asunto Ensin Verkostokehittäjien työn tavoitteena on asunnottomuustyön vahvistaminen ja Asunto Ensin -mallin mukaisen työotteen levittäminen ja juurruttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan.  

Asunto Ensin Verkostokehittäjät kouluttavat työntekijöitä, kehittävät asumissosiaalista työtä ja rakentavat yhteistyötä, jonka tavoitteena on poistaa asunnottomuus. Verkosto on avoin kaikille asunnottomuustoimijoille Suomessa.  

Asunto Ensin Verkostokehittäjien kumppaneita ovat Y-Säätiö, Rinnekodit, Sininauhasäätiö, Vailla vakinaista asuntoa ry, Pelastusarmeija, ARA, Rise, LAB-ammattikorkeakoulu ja Rauman Seudun Katulähetys ry. 

Lue lisää!

Kuvassa on Cameron Parsell.

Y-Säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski avasi seminaarin Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Ojankoski painotti yhteistyön merkitystä asunnottomuuden poistamisessa sekä kansallisessa että kansainvälisessä työssä.  

Seminaarin ensimmäisen puheenvuoron piti Institute of Global Homelessnessin johtaja Lydia Stazen, joka kertoi halunneensa tuoda instituutin verkoston vierailulle Suomeen tutustumaan ratkaisuihin, joilla asunnottomuus on täällä vähentynyt kansainvälisesti poikkeuksellisella tavalla.  

Institute of Global Homelessness toimii maailmanlaajuisesti tavoitteenaan edistää asunnottomuuden vastaista työtä tutkittuun tietoon ja toimiviin käytäntöihin perustuen. Statzen esitteli kansainvälisen selvityksen tuloksia suositeltavista tavoista poistaa asunnottomuutta ja rohkaisi päivän yleisöä ottamaan käyttöön toimiviksi testattuja ratkaisuja. 

Y-Säätiön kansainvälisten asioiden päällikkö Juha Kahila puhui vaikuttavuudesta, tekojen ja toiminnan merkityksestä sekä täydellisyyden tavoittelun haittapuolista: 

”Tiedämme, että Asunto ensin -mallin ydin on sen yksinkertaisuus: ensin tarjotaan asunto ja sitten tarvittava tuki. Meidän on vastustettava kiusausta monimutkaistaa tätä mallia liikaa, muuttamalla se ’kultaiseksi häkiksi’, kauniiksi mutta rajoitetuksi. Sen sijaan, pidetään se käytännöllisenä, helppokäyttöisenä ja skaalautuvana, jotta se voi todella auttaa kaikkia apua tarvitsevia.” 

Asunnottomuutta poistetaan muuttamalla rakenteita – ei yksilöitä 

Seminaariin osallistui yleisöä 16 eri maasta ja päivän puhujissa oli edustettuna 5 mannerta. Suomen asunnottomuustyön lähihistoriaa ja tavoitteita kansainväliselle yleisölle esittelivät Helsingin apulaispormestari ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sekä entinen asuntoministeri Jan Vapaavuori. 

Sazonov esitteli Helsingin toimia ja tuloksia asunnottomuuden poistamiseksi kaupungista vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä tehty työ nojaa Asunto ensin -malliin, mutta lisäksi tarvitaan muita asumista turvaavia rakenteita ja ennaltaehkäiseviä elementtejä, kuten asumisneuvontaa ja kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa. Sazonov suositteli muille kaupungeille ympäri maailmaa järjestelmätason lähestymistä, kun toimia asunnottomuuden poistamiseksi suunnitellaan.  

Suomen Asunto ensin -mallin käyttöönotosta ja valtavirtaistamisesta kansallisten asunnottomuusohjelmien kautta kertoi entinen asuntoministeri Jan Vapaavuori. Vapaavuori nimesi kuusi syytä, miksi asunnottomuuden poistamisessa on onnistuttu Suomessa poikkeuksellisella tavalla: asunnottomuuden poistamista on priorisoitu, kysymystä on ratkaista kokonaisvaltaisella ja järjestelmällisellä tavalla, Asunto ensin -malli on ihmis- ja asukaslähtöistä ja laittaa ihmiset etusijalle, toimintaa on perusteltu monipuolisin argumentein ja kaikki tärkeät toimijat ovat sitoutuneet yhteistyöhön sekä operatiivinen johto on kyennyt toteuttamaan sovitut toimenpiteet. 

Seminaarin pääpuheenvuoron piti professori Cameron Parsell Australiasta. Parsell puheenvuorossaan kiteytti aiempien puhujien nostamia havaintoja. Hänen mukaansa asunnottomuus on juurtunut yhteiskunnan rakenteisiin ja asunnottomuuden poistamiseksi tarvitaan laajoja yhteiskunnallisia muutoksia.  

Professori herätteli yleisöä pohtimaan, minkälaisella toiminnalla autetaan asunnottomuutta kokevia ja minkälainen toiminta auttaa poistamaan asunnottomuutta. Parsell alleviivasi, ettei ilman asuntoja asunnottomuuden poistamisessa onnistuta: asuminen on ratkaisu asunnottomuuteen, mutta myös koti. 

”Voimme poistaa asunnottomuuden, kun muutamme järjestelmiämme, sen sijaan, että yrittäisimme muuttaa yksilöitä”, Parsell korostaa.

Paikalliset näkökulmat, globaali haaste 

Lääketieteen tohtori Andrew Boozary Torontosta puhui asunnottomuuden vaikutuksista ja yhteyksistä terveyteen ja terveydenhuoltoon. Hän korosti, että asumisoloilla ja asunnottomuudella on merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen: 

”Asunnottomuus ryöstää ihmisiltä puolet heidän elinajanodotteestaan”.

Boozary kertoi, miten Torontossa terveydenhuollossa on reagoitu kaupungin kasvavaan asunnottomuusongelmaan. Asunnottomille on oma päivystyspiste, jossa asunnottomuutta kokevat saavat heidän tarpeisiinsa vastaavaa palvelua sen sijaan, että he odottaisivat ja kuormittaisivat yleisessä päivystyksessä. Sairaala on rakentamassa alueelleen 51:stä yksiöstä koostuvaa asumisyksikköä, jotta lääkärit voivat määrätä potilailleen asuntoja – samaan tapaan kuin lääkkeitä tai hoitoja määrätään.   

Seminaarin viimeisessä puheenvuorossa Fernanda Auersperg ja Gabriel Cunha Uruguayn sosiaalisen kehityksen ministeriöstä esittelivät maan toimia asunnottomuuden vähentämisessä. Asunnottomuus on kasvanut maassa kymmenen vuoden aikana ja maassa on kehitetty asunnottomuutta vastaista toimintaa.  

Auersperg ja Cunha painottivat yhteistyön merkitystä: kansainvälinen yhteistyö Institute of Global Homelessnessin kanssa on ollut kansallisesti tärkeässä roolissa ja asunnottomuusohjelmien kautta yhteistyö eri toimijoiden välillä on syventynyt. 

Seminaarin päätti paneelikeskustelu, joka päivän teeman mukaisesti käsitteli asunnottomuutta paikallisella ja kansainvälisellä tasolla. Paneelia veti paronitar Louise Casey, Institute of Global Homelessnessin puheenjohtaja, ja päivän aiempien puhujien lisäksi panelisteina olivat Carlos Bezerra Junior Braziliasta ja Undral Bold Mongoliasta. 

Y-Säätiö kiittää tapahtuman osallistujia ja yhteistyökumppaneita hienosta päivästä ja työstä tärkeän asian edistämiseksi. 

Kesää ja helteitä odotetaan innolla pimeän ja kylmän talvikauden jälkeen, mutta pitkään jatkuessaan helteet voivat tehdä kodista kuuman. Ilmanvaihdon tehostaminen ei lähtökohtaisesti tuo helpotusta kuumuuteen, sillä kiinteistöjen ilmanvaihto vaihtaa uutta ilmaa ulkoa sisään. Miten kodin saa sitten viilennettyä kesähelteillä? Ota tästä vinkit talteen!

1) Hyödynnä viileämmät yöt

Tuulettaminen ei viilennä kotia, kun ulkoilma on sisäilmaa kuumempaa. Silloin tuuletusikkunat, sälekaihtimet ja verhot tulee pitää visusti kiinni, jotta auringonpaiste ja kuuma ilma eivät pääse lämmittämään sisäilmaa entisestään.

Kotia tuulettaessa kannattaa hyödyntää viileämmät yöt ja aamut, mutta tuuletusikkunaa voi kokeilla pitää auki myös päivällä, mikäli ikkuna osoittaa varjoiseen suuntaan. Hyödynnä myös asunnon mahdollinen läpiveto. Muista kuitenkin huolehtia tuulettaessasi, etteivät tuulenpuuskat riko tuuletusikkunoita tai yllättävä ukkoskuuro kastele sisätiloja.

2) Tarkista kodin ilmanvaihtoventtiilien puhtaus

Ilmaa poistuu nimensä mukaisesti poistoilmaventtiilien kautta, ja korvausilmaventtiileistä tulee tilalle korvaavaa ilmaa. Tarkista, että kodin poistoilma- ja korvausilmaventtiilit ovat puhtaita eikä niitä ole peitetty.

Keittiön poistoilmaventtiilinä toimii useimmiten liesituuletin. Poistoilmaventtiilejä löytyy usein myös kylpyhuoneesta, wc-tiloista ja vaatehuoneesta. Korvausilmaventtiilit voivat puolestaan sijaita ikkunoiden yläpuolella, lämpöpatterien takana seinässä tai asunnon ulkoseinällä. Jos kotona on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, löytyvät korvausilmaventtiilit useimmiten makuu- ja olohuoneesta.
Katso alta ohjevideot poistoilmanventtiilin ja liesituulettimen suodattimen puhdistamiseen.

3) Pistä ilma liikkeelle tuulettimen avulla

Vaikka tuuletin ei varsinaisesti laske sisäilman lämpötilaa, se voi helpottaa oloa kuumalla ilmalla. Tuuletin laittaa ilman liikkeelle, jolloin iholta poistuu lämpöä nopeammin ja luo viilentävän tunteen. Huomaathan kuitenkin, että tuuletinta ei tule jättää yksin päälle. Muita sähkölaitteita kuten uunia, hellaa tai saunaa ei kannata hellepäivinä käyttää, sillä niistä muodostuu reippaasti lisälämpöä.

Vaikka helteet voivatkin tuntua tukalilta ja voi jopa heikentää yöunien laatua, sisäilmaa ei saa jäähdyttää montaa astetta ulkoilmaa kylmemmäksi. Silloin on riskinä, että ulkoilman kosteus tiivistyy talon rakenteisiin. Hikisiä öitä voi yrittää helpottaa esimerkiksi kevyesti kostutetuilla lakanoilla tai pyyhkeellä.

Monipuolista kaupunkiasumista Espoon keskuspuiston kupeessa

Millainen on Suurpelto asuinalueena? Urbaaniksi ja puutarhakaupunkimaiseksi asuinalueeksi suunniteltu Suurpelto tarjoaa viihtyisää asumista moneen elämäntilanteeseen. Tämä kehittyvä asuinalue sijaitsee keskellä Etelä-Espoota, noin 10 kilometriä Helsingin keskustasta länteen.

M2-Kodeilla on Suurpellon asuinalueella useita vuokra-asuntoja. Alueen monipuoliset palvelut, aktiivinen asukastoiminta, hyvät liikenneyhteydet ja lukuisat ulkoilumahdollisuudet houkuttelevat erityisesti lapsiperheitä ja nuoria aikuisia.

Vapaat vuokra-asunnot Suurpelto

7 hyvää syytä muuttaa M2-Kodeille

Suurpelto asuinalueena – faktat:

  • Vuonna 2024 Suurpellossa asuu noin 5000 asukasta. Kun koko Suurpelto on rakennettu, asukkaita tulee olemaan noin 15 000.
  • Suurpelto sijaitsee aivan Espoo keskuspuiston kainalossa. Alueella on paljon muitakin viheralueita, kuten hedelmäpuistaan tunnettu Rakkauden puutarha sekä vanhojen tammien sävyttämä Lillhemtin puisto, jossa voi viettää kesäpäivää grillaten ja aurinkotuolissa hengaten. Suurpellon asuinalueella sijaitsee myös suosittu Angry Birds -leikkipuisto.
  • Suurpellossa on suomenkielisen peruskoulun ja kolmen päiväkodin lisäksi myös kansainvälinen koulu, ja noin kolmannes alueen asukkaista on muun kuin suomenkielisiä.
  • M2-Kodeilla on Suurpellon asuinalueella useita kohteita mm. Piilipuuntiellä ja Klariksentiellä.

Jos toivot modernia ja luonnonläheistä asumista, Suurpelto asuinalueena on toimiva vaihtoehto

Suurpelto tarjoaa asukkailleen erinomaista asumista yhdistäen modernit mukavuudet ja luonnonläheisyyden. Alueen laajat viheralueet ja läheiset ulkoilureitit houkuttelevat luonnossa liikkujia ja aktiivista elämäntapaa arvostavia. 

Palvelut ovat monipuoliset ja helposti saavutettavissa, mikä tekee arjesta sujuvaa. Alueelta löytyy mm. useita kauppoja, ravintoloita, kirjasto ja kauppakeskus Suuris. Noin 2 km päässä Suurpellon asuinalueesta sijaitsee myös ympäri vuorokauden auki oleva Prisma Olari. Lähin terveysasema sijaitsee sekin muutaman kilometrin päässä Piispanportissa. 

Suurpellon asuinalue tarjoaa yhdistelmän modernia kaupunkielämää ja luonnonläheisyyttä, mikä sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin.

Suurpellon monipuoliset viheralueet kutsuvat liikkumaan

Suurpelto asuinalueena on monien ulkolajeja harrastavien mieleen. Suurpellon läheisyydessä sijaitsevat esimerkiksi Espoon keskuspuisto ja Oittaan ulkoilualue, jotka ovat suosittuja virkistyskohteita. Keskuspuistoa pitkin pääsee liikkumaan aina Nuuksioon asti. Myös Olarin uimahalli ja Tapiolan urheilupuisto sijaitsevat muutamien kilometrien päästä Suurpellon asuinalueesta. 

Suurpelto-seura järjestää monipuolista toimintaa Suurpellon alueen asukkaille. Toimintaan kuuluu muun muassa vuosittaiset tapahtumat kuten Kukkiva Suurpelto ja Suurpelto-juoksu, roskien keräystalkoot sekä erilaisia muita liikunnallisia aktiviteetteja, kuten ulkojumppaa. Seura tarjoaa myös viljelylavatoimintaa, joka on maksullista ja vaatii seuran jäsenyyden.

Vapaat vuokra-asunnot Suurpelto

Tutustu asukastarinoihin 

Suurpellon asuinalueelta on hyvät liikenneyhteydet

Suurpellosta on hyvät liikenneyhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua. Bussilla kuljet kätevästi niin Matinkylään, Tapiolaan, Leppävaaraan ja Espoon keskukseen kuin metrolle asti. Lähin metropysäkki sijaitsee Urheilupuistossa, noin 10 minuutin bussimatkan päässä Suurpellon asuinalueesta. 

Suurpellon asuinalueen vieressä kulkevat Kehä II ja Turunväylä puolestaan mahdollistavat omalla autolla kulkeville nopeat yhteydet eri puolille pääkaupunkiseutua.

Vapaat asunnot Suurpelto

Näin haet asuntoa M2-Kodeilta

Muuta vuokralle Suurpellon asuinalueelle – tarjoamme alueen reiluimmat neliöt

M2-Kodeilla on Suurpellon asuinalueella neljä kohdetta: Piilipuuntie 7, Piilipuuntie 9, Piilipuuntie 11 ja Klariksentie 2. Tarjoamme järkihintaista ja vaivatonta vuokra-asumista ilman erillistä vuokravakuutta. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa hakijalla on merkintöjä luottotiedoissa: tällöin vuokravakuutena peritään 1–3 kuukauden vuokraa vastaava summa.

Kaikki M2-Kotien asunnot ovat valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja, mikä tarkoittaa, että asukasvalinnoissa noudatamme ARAn tarveharkintaa.

Löydä sinulle sopiva koti Suurpellosta

Lue lisää: Mitä tarkoittaa ARA? 

Helsingin Pohjois-Pasilaan loppuvuodesta valmistuva uudiskohde hakee ensimmäisiä asukkaitaan 27.5. alkaen.

Helsingissä Pohjois-Pasilan Postipuistoon valmistuu syksyllä odotettu uudiskohde osoitteeseen Rullakkokuja 14. Postipuiston asuinalue on uutta Helsinkiä ja tarjoaa modernia ja viihtyisää kaupunkiasumista Keskuspuiston kupeessa.

Rullakkokuja 14:ssä on tarjolla yhteensä 112 viihtyisää M2-Kotien asuntoa. Kahdeksankerroksiseen A-taloon valmistuu 82 asuntoa ja viisikerroksiseen B-taloon 30 asuntoa. Haettavana on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, jotka kaikki tarjoavat nykyaikaista kaupunkiasumista parhaimmillaan. Asuntojen haku käynnistyy 27. toukokuuta. Tutustu asuntoihin ja lähetä hakemus.

Asuntojen vuokrat ovat

  • 1 H+KT, alk. 679 €/kk
  • 2 H+KT, alk. 831 €/kk
  • 3 H+KT, alk. 1027 €/kk

Talossa on erinomaiset yhteistilat, ja vuokraan sisältyvät talopesulan ja kuivaushuoneen lisäksi asukkaiden käyttöön suunniteltu asukastila. Lisäksi Postipuiston alueella on kaikille alueen asukkaille tarkoitettu yhteistilarakennus Postivarikko, josta löytyy muun muassa liikuntasali, kuntosali, työ- ja esitystila, monitoimitila ja verstas.

Postipuisto on erinomainen kaupunginosa autottomaan asumiseen. Autopaikkoja Rullakkokuja 14 asukkaille on tarjolla yhteensä 27. Paikat sijaitsevat parkkihallissa ja paikkoja tulee myös sähköautoille. Lisäksi asukkaiden käyttöön tulee yhteiskäyttöauto.

Pohjois-Pasilan Postipuisto tarjoaa modernia ja viihtyisää asumista lähellä kaupungin sykettä ja Keskuspuiston vehreitä ulkoilumaastoja. Alueen palvelut kehittyvät alueen jatkuvasti kasvaessa kuten myös julkisen liikenteen yhteydet. Linja-autopysäkki löytyy aivan läheltä. Lisäksi kävelymatkan päässä palvelee Tampereen väylän kattavat liikenneyhteydet sekä Käpylän juna-asema. Keskuspuiston läheisyys tarjoaa monipuoliset ulkoilumahdollisuudet ympäri vuoden.

Tutustu asuntoihin ja hae!

 

Havainnekuva esimerkkiasunnon sisätiloista.
Havainnekuva esimerkkiasunnon sisätiloista.

Näin haet asuntoa

Tutustu asuntoihin hakuajan alettua ja jätä hakemus sinua kiinnostaviin vaihtoehtoihin. Asukasvalinnat tehdään hakuaikana tulleiden hakemusten perusteella.

M2-Kotien vuokra-asunnot ovat ARA-asuntoja. Asukasvalintoihin vaikuttavat ARA-kriteerien mukaisesti asunnontarpeen kiireellisyys ja hakijatalouden varallisuus. Etusijalla ovat kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat ja pienituloisimmat hakijat.

Valinnat asukkaista tehdään hakuaikana tulleiden hakemusten sisällä niiden hakemusten kesken, joissa ARA-kriteerit täyttyvät ja joiden hakukriteerit vastaavat haettuja asuntoja. Oma tilanne asunnon tarpeen kiireellisyyden ja tulojen osalta kannattaa täyttää hakemukselle mahdollisimman kattavasti.

Asukasvalinnat aloitetaan hakuajan päätyttyä. Hakijoihin, joille asuntoa voidaan tarjota, ollaan yhteydessä sähköpostitse kesä-heinäkuun aikana. Muuttamaan uudet asukkaat pääsevät loppuvuodesta.

Lue lisää asunnon hakemisesta M2-Kodeilla.

Lisätietoja asunnoista ja hakuprosessista löydät asuntohaustamme. Rullakkokujan hakuaika on auki 27.5.–9.6.

Nykyisen rakennuttamisjohtajamme siirtyessä konsernin tytäryhtiön Y-Säätiön palvelut Oy:n toimitusjohtajaksi, etsimme nyt rakennuttamisen yksiköllemme uutta johtajaa.
Rakennuttamisjohtaja vastaa koko Y-Säätiö-konsernin rakennuttamishankkeista yhdessä 10 hengen yksikön kanssa, johon kuuluu rakennuttajapäälliköitä ja projektipäälliköitä sekä muita rakennuttamisen asiantuntijoita.

Y-Säätiöllä on useita erilaisia uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeita vuosittain käynnissä, ja niiden operatiivisesta etenemisestä vastaavat yksikön päälliköt ja asiantuntijat. Rakennuttamisjohtajan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu yksikön esihenkilönä toimimisen ohella uusien hankkeiden hankkiminen ja kehittäminen aina kaavoituksesta ja tontinhankinnasta lähtien. Erityisen oleellista on rakentaa ja ylläpitää monipuolisia verkostoja alalla sekä hankkeisiin liittyen että yleisesti rakennusalan kehittämisen edistämisen näkökulmasta. Lisäksi tehtäviin kuuluu oman vastuualueen strategisten tavoitteiden saavuttamisen varmistaminen sekä erilaisten kehitysaihioiden syntymisen edistäminen muun muassa vastuullisuuteen liittyen.

Mitä odotamme sinulta?

Rakennuttamisjohtajanamme sinulla tulee olla vahva kokemus rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä sen eri osa-alueilta. Työkokemuksesi ansiosta tunnet alan toimijat, toimintatavat ja lainalaisuudet. Sinulla on kokemusta ja näkemystä tavoitteiden asettamisesta, rakennuttamisen prosessien kehittämisestä ja strategian toimeenpanosta. Olet vuosien saatossa luonut itsellesi laajan sidosryhmäverkoston, ja käynyt lukuisia neuvotteluja eri tahojen kanssa.

Edellytämme sinulta näyttöjä tuloksellisesta esihenkilötyöstä ja johtamisesta, vahvaa osaamista suunnittelunohjauksesta sekä ymmärrystä kaavoitusprosesseista ja hankekehityksestä. Koet tärkeänä Y-Säätiön perustehtävän asunnottomuuden poistamisen suunnannäyttäjänä ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjoajana. ARA-rahoitetun rakentamisen erityispiirteitä sinun ei välttämättä tarvitse hallita, jos olet valmis perehtymään asiaan. Sinulla on kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja kykyä reagoida ketterästi toimintaympäristön muuttuessa. Työkokemuksen lisäksi sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä sujuva suomen ja englannin kielen taito.

Mitä tarjoamme?

Y-Säätiössä pääset hyödyntämään kokemustasi ja osaamistasi yhteiskunnallisesti merkittävän asian hyväksi. Pääset työskentelemään erilaisissa sidosryhmissä ja monipuolisten hankkeiden sekä osaavien ihmisten parissa. Y-Säätiö on taloudellisesti vakaa toimija, jossa ei edellytetä kvartaaliraportointia, vaan keskitytään yhtiön perustehtävään ja toiminnan kehittämiseen sen ympärillä.

Kiinnostuitko?

Lisätietoja tehtävästä antaa Mercuri Urvalin konsultti Sanja Hovilainen, p. 040 754 8107.

Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen osoitteessa www.mercuriurval.fi (viitenumerolla FI-18139) viimeistään tiistaina 21.5.2024.

Kyllä, voit grillata oman asuntosi parvekkeella. Nauti siis keväästä kotoa käsin, vaikkapa maukkaan grilliruoan merkeissä!

Grillissä valmistuvat esimerkiksi perinteikkäät makkarat tai kasvisvartaat. Tai oletko kokeillut esimerkiksi hedelmien tai leipien grillausta? Grilliruoissa vain mielikuvitus on rajana!

Grillaaminen M2-Kotien kerrostaloasunnoissa

Voit grillata oman asuntosi parvekkeella. Parvekegrillauksessa on kuitenkin muistettava tärkeät pelisäännöt.

Paloturvallisuussyistä ja naapurisovun säilyttämiseksi suosittelemme grillaamaan asunnon parvekkeella ainoastaan sähkögrillillä. Aseta sähkögrilli aina suojaisaan paikkaan ja tasaiselle alustalle. Varmista grillatessa, ettei parvekkella ole mitään helposti syttyvää. Pidä sammutuspeite käden ulottuvilla, äläkä jätä sähkögrilliä valvomatta.

Myös sähköllä grillatessa on hyvä varmistaa, etteivät makkarat pala pohjaan ja aiheuta mahdollisia savuhaittoja naapureille. Palaneen ruoan käry sekä savu kulkeutuvat helposti naapurin ikkunasta sisään.

Parvekkeella grillaaminen on M2-Kotien asunnoissa kielletty hiili- tai kertakäyttögrillillä, sillä nämä rinnastetaan avotuleen. Monessa M2-Kotien talossa on yhteisiä grillipaikkoja, joita kannattaa hyödyntää joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa kesäiltoja viettäessä.

Kevään asukaslehti kolahtaa toukokuun alussa M2-Kotien asukkaiden postiluukusta. Voit lukea lehden myös digiversiona.

Tässä numerossa tavataan M2-Kotien asunnoissa asustavia nelijalkaisia ystäviä, tutustutaan purjehduksen saloihin sekä syvennytään roolipelaamisen ihmeelliseen maailmaan. Poimi talteen myös vinkit roskien kierrättämiseen ja vaatteiden iän pidentämiseen.

Asukastoiminta on tärkeä osa M2-Kotien yhteisöllisyyttä. Vuoden alusta tulleiden muutosten myötä asukkaat pääsevät vaikuttamaan asumiseensa aiempaa enemmän – lue lisää lehdestä. Asukkaanamme olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaan.

Anna palautetta ja vaikuta lehden sisältöön

Lukijoidemme antama palaute ja vaikuttaminen lehden sisältöön on meille erittäin tärkeää. Kuulemme mielellämme, mitä pidit lehdestä! Jätä palautetta, anna juttuvinkki tai ilmoittaudu haastateltavaksi asukasjuttuun lomakkeen kautta. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi 50 euron arvoista Lidlin lahjakorttia.

Kahdesti vuodessa ilmestyvä lehti jaetaan postitse kaikille asukkaillemme ja on osa asukasetujamme. Lehti on täysin hiilineutraali painotuote.

Sähköinen näköislehti on luettavissa ilmaiseksi. Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2024.

 

Etsitkö uutta kotia Espoon alueelta? Nyt sinulla on mahdollisuus hakea asuntoa Nihtisillan kauniilta alueelta osoitteessa Nihtisillankuja 2! Vuokrattavissa on yhteensä 68 kodikasta asuntoa, jotka tarjoavat vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin. Haettavana on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neljän huoneen asuntoja.

Hakuaika alkaa 6. toukokuuta

Nihtisilta sijaitsee Espoon vehreässä ympäristössä tarjoten rauhallisen ja viihtyisän asuinalueen. Alueella on hyvät palvelut, kuten kauppoja, kouluja, päiväkoteja ja liikuntamahdollisuuksia. Lisäksi hyvät kulkuyhteydet Helsinkiin ja muihin lähialueisiin tekevät Nihtisillasta houkuttelevan asuinpaikan.

  • Yksiöiden vuokrat ovat alkaen 643€/kk.
  • Kaksioiden vuokrat ovat alkaen 766 €/kk
  • Kolmioiden vuokrat ovat alkaen 1081€/kk
  • Neljän huoneen asuntojen vuokrat ovat alkaen 1305 €/kk

Asunnoissa on avarat pohjaratkaisut ja osassa asuntoja on erilliset työtilat esimerkiksi etätyön tekemistä varten. Kaikkien asuntojen varusteluun kuuluu astianpesukoneet ja keittiön keraamiset liedet. Kylpyhuoneet on laatoitettu ja lattiat ovat laminaattia. Jokaisessa kodissa on oma parveke tai pieni pihapatio. Asuntojen ikkunoissa ja ikkunaovissa on sälekaihtimet. 

Vuokraan sisältyy 50 Mb/s internet-yhteys. Vesimaksu on 17 €/hlö/kk ja se tasataan kaksi kertaa vuodessa kulutuksen mukaan. Saunavuorot ovat varattavissa sähköisen varausjärjestelmän kautta. Saunavuoro maksaa 5 €/kerta. 

Talo on savuton ja tupakointi on kielletty koko kiinteistön alueella.

Tutustu asuntoihin ja hae!

Näin haet asuntoa

Tutustu asuntoihin hakuajan alettua ja jätä hakemus sinua kiinnostaviin vaihtoehtoihin. Asukasvalinnat tehdään hakuaikana tulleiden hakemusten perusteella.

M2-Kotien vuokra-asunnot ovat ARA-asuntoja. Asukasvalintoihin vaikuttavat ARA-kriteerien mukaisesti asunnontarpeen kiireellisyys ja hakijatalouden varallisuus. Etusijalla ovat kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat ja pienituloisimmat hakijat.

Valinnat asukkaista tehdään hakuaikana tulleiden hakemusten sisällä niiden hakemusten kesken, joissa ARA-kriteerit täyttyvät ja joiden hakukriteerit vastaavat haettuja asuntoja. Oma tilanne asunnon tarpeen kiireellisyyden ja tulojen osalta kannattaa täyttää hakemukselle mahdollisimman kattavasti.

Asukasvalinnat aloitetaan hakuajan päätyttyä. Hakijoihin, joille asuntoa voidaan tarjota, ollaan yhteydessä sähköpostitse kesä-heinäkuun aikana. Muuttamaan uudet asukkaat pääsevät syyskuun alusta.

Lue lisää asunnon hakemisesta M2-Kodeilla.

Hakuaika on auki 6.5.–19.5.

Tutustu asuntoihin ja hae!

Tervetuloa tutustumaan ja hakemaan uutta kotia Espoon Nihtisillasta!