Mitä tarkoittavat ARA, tarveharkinta ja varallisuusraja?

1) Mikä ihmeen ARA?

ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on Ympäristöministeriön alainen virasto. Se toteuttaa valtion asuntopolitiikkaa. Yksi ARAn tehtävistä on tukea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. ARA-vuokra-asunnoista perittävät vuokrat ovat säädeltyjä. Vapaiden markkinoiden vuokra-asuntojen vuokrat ovat usein korkeampia ja vuokran suuruuden päättää asunnon omistaja.

ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintoja ohjaavat erityisesti varallisuusrajat, jotka vaihtelevat kunnittain sekä asunnontarpeen kiireellisyys. Jotta ARA-vuokra-asuntokohteet olisivat viihtyisiä, niihin halutaan asukkaiksi mahdollisimman monenlaisia ja ikäisiä ihmisiä opiskelijoista sinkkuihin, pariskuntiin, eläkeläisiin ja lapsiperheisiin. Osa ARA-kohteista on varattu erityisryhmille, vaikkapa 55 vuotta täyttäneille.

ARA-asuntoja omistavat ja vuokraavat kunnat sekä erilaiset yhteisöt, kuten M2-Kodit omistava Y-Säätiö. Kaikki M2-Kodit ovat ARA-kohteita.

Kiinnostuitko? Lue lisää ARAsta.

Vuokra-asuntoihimme pääset tutustumaan täältä.

2) Tarveharkinta ohjaa M2-Kotien asukasvalintoja

M2-Kotien, kuten kaikkien muidenkin ARA-asuntojen asukasvalinnat tehdään tarveharkinnan perusteella. Asukasvalintaan vaikuttavat hakijan asunnontarve sekä varallisuus.

Tarveharkinnalla tarkoitetaan siis niitä kriteerejä, joiden perusteella asuntoa tarjotaan hakijalle. Etusijalla ovat asunnottomat ja sellaiset hakijat, jotka ovat vaarassa menettää asuntonsa. Asunnonhakijoita ei laiteta jonoon asuntohakemuksen jättöpäivän perusteella, vaan asunnon vapauduttua siihen etsitään sopiva asukas.

3) Varallisuusrajat tärkeänä kriteerinä

Aikaisemmin valtion tukemien ARA-asuntojen asukasvalinnassa noudatettiin tulorajoja pääkaupunkiseudulla, mutta ne ovat poistuneet 1.3.2018. Asukasvalintaa ohjaavat varallisuusrajat. Varallisuusrajalla tarkoitetaan sitä summaa, jota enemmän hakijalla ei saa olla omaisuutta hakiessaan ARA-vuokra-asuntoa.

Varallisuudeksi lasketaan esimerkiksi asunnot, kiinteistöt, metsäpalstat, pörssiosakkeet ja rahasto-osuudet. Tiedot omasta varallisuudestasi näet verottajan vuosittain lähettämästä verotuspäätöksestä ja sen erittelyosasta. Omistusasunnon ja kiinteistön arvoa, eli arviota tämänhetkisestä myyntihinnasta, voi kysyä esimerkiksi kiinteistönvälittäjältä tai tutkimalla alueen asuntojen myyntihintoja.

Varallisuusrajojen suuruus vaihtelee vuosittain ja kuntakohtaisesti. Varallisuusrajat määritellään myös asuntoon muuttavien henkilöluvun mukaan. Mitä enemmän asukkaita, sitä enemmän saa olla yhteenlaskettua varallisuutta.

Kiinnostuitko? Lue lisää varallisuusrajoista.

Mietityttävätkö muutkin vuokra-asumisen termit? Lue mitä tarkoittavat vakuus, hyvityslasku ja mitkä ovat vuokralaisen velvollisuudet.