Puurakentaminen on tullut jäädäkseen
Jos halutaan paras lopputulos, asiat on joskus opeteltava tekemään väärin päin. Siksi Jyväskylän Mannisenmäen kerrostalotyömaalla on ensimmäiseksi rakennettu vesikatto – siis ennen kuin yhtään seinää on pystyssä.
”Se on perusta koko talon pysymiselle kuivana”, Y-Säätiö-konsernin projektipäällikkö Riku Lehtiö sanoo.
Menetelmä on lisäksi kustannustehokas. Vuosikymmenet suomalainen kerrostalo on rakennettu betonielementeistä, mutta nyt sen varteenotettavaksi kilpailijaksi on tullut puu. Koko kerrostalo kootaan massiivipuusta rakennetuista tilaelementeistä.
”Taloa kootaan vain kuivalla säällä. Katto nostetaan nosturilla pois, rakennetaan uusi kerros ja nostetaan katto takaisin paikalleen.”
Tekniikan sujuvuus on kiinni sääolosuhteista, mutta koska rakentaminen on alusta loppuun kuivaa, samanlaista rakenteiden kuivattamista kuin betonin kanssa ei tarvita. Siksi CLT- (Cross Laminated Timber) eli massiivipuuelementeistä rakentaminen on nopeaa.
Rakentajalla on velvollisuus kokeilla
Muutamat vuosikymmenet piilossa ollut puurakentaminen alkoi tällä vuosituhannella nostaa päätään. Pientalojen lisäksi puuta on alettu nähdä myös kerrostaloissa. Lehtiö uskoo, että puurakentamisen muodot ja tekniikat ovat tulleet jäädäkseen ja kehittyäkseen.
Tärkeä syy puurakentamisen nousulle on ilmaston lämpeneminen. Rakentamisessa kasvihuoneilmiötä edistäviä hiilidioksidipäästöjä syntyy eniten sementin ja betonin valmistamisesta. Puutuotteiden valmistamisessa hiilidioksidipäästöt sen sijaan ovat pienempiä, koska puu elinaikanaan sitoo hiiltä itseensä ja muuttaa yhteyttäessään sen hapeksi.
”Yhteiskunnallisena rakennuttajana meillä on mahdollisuus, mutta myös velvollisuus, kokeilla uusia tapoja rakentaa”, Lehtiö näkee.
Kuin iso hirsitalo
Jyväskylän M2-taloista erityisen tekee se, että koko runko ja ulkoseinät ovat yhtä 20 sentin paksuista CLT-levyä. Muissa kerrostaloissa eristys on rakennettu koolausten ja villojen avulla.
”Se on kuin hirsitalo, mutta meidän hirtemme ovat koko kerroksen korkuisia.”
Juuri siihen rakennustekniikkakin perustuu. Talon tilaelementit on koottu sisäverhoiluja myöten valmiiksi Elementti Sampo Oy:n tehtaalla Kuhmossa. Yksiöt ja kaksiot koostuvat yhdestä ja hieman suuremmat kolmiot kahdesta valmiiksi rakennetusta moduulista.
Paikan päällä ne nostetaan rakennuspalikoiden tapaan paikalleen ja talo nousee kerros kerrokselta.
”Rakentamisessa yleisistä kosteusongelmista ei ole huolta, kun elementit valmistetaan kuivasta puusta tehdashallissa vakaissa oloissa. Toisin kuin betonitalossa, tässä ei ole rakenteellista kosteutta, joka pitäisi kuivattaa ennen pinnoitustöitä.”
Teollisella tuotannolla on mahdollisuus parantaa laatua ja nopeuttaa rakentamista.
Ilmasto kiittää puuta
Lehtiö huomauttaa, että moderni puurakentaminen suuressa teollisessa mittakaavassa on vasta alussa. Sen avulla omaa ympäristökilpeä olisi helppo kiillottaa. Viherpesun sijaan Lehtiö kertoo Y-Säätiön etsivän hiilijalanjälkilaskelmien lisäksi käytännön tietoa siitä, miten eri rakennusmateriaalit kuluttavat energiaa rakennuksen elinkaaren aikana.
”Esimerkiksi betonisen rakennuksen energiankulutus on CLT:tä pienempää, mutta CLT:ssä alkupään rakennusaikaiset päästöt ovat huomattavasti pienempiä.”
Laskelmien perusteella CLT-rakennuksen hiilijalanjälki on nykyisillä laskentakriteereillä hieman pienempi kuin betonisen rakennuksen. Ero kasvaa, kun energiantuotannon hiilijalanjälki todennäköisesti tulevaisuudessa pienenee.
”Uskon, että jatkossa käytämme eri materiaaleja eri paikoissa tarkoituksen mukaan. Puurakentaminen kehittyy ja pakottaa luultavasti samalla myös betoniteollisuuden kehittämään yhä parempia ratkaisuja.”
Talotekniikka säästää energiaa
Kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, miten rakennusta käytetään. Jyväskylän talossa uudisrakentamisen arvoihin päästään tavallista tehokkaammalla ilmanvaihdon ja lämmön talteenotolla.
”Ulko- ja parvekeovet sekä ikkunat eristävät lämpöä hieman tehokkaammin kuin tavallisesti. Lisäksi otamme kaikesta viemäriin menevästä vedestä lämmön talteen ja esilämmitämme rakennusta sen avulla, jolloin kaukolämpöä ei tarvita niin paljon.”
Vaikka kerrostalo on rakennettu valmiista moduuleista, itse rakennustekniikka näkyy asukkaan arjessa korkeintaan miellyttävällä tavalla.
”Näissä asunnoissa käytetyt materiaalit, kuten suuret lattiasta lähtevät ikkunat tekevät tunnelmasta tavallistakin korkealaatuisemman.”
Kohteen pääurakoitsijana toimii JVR-Rakenne Oy ja arkkitehtina Antti Nyyssönen.
Lue lisää: Suomen ensimmäisen massiivipuukerrostalon valmistaminen alkaa
Asuntojen hakuaika on 9.-27.3. Vain hakuaikana tulleet hakemukset huomioidaan asukasvalintaa tehdessä. Lisää hakemisesta.