Mikä ihmeen ARA-asunto? Miten eroavat huomautus, varoitus ja häätö? Mikä on maksusitoumus?
1) Miten vapaarahoitteinen vuokra-asunto eroaa ARA-asunnosta?
Vuokra-asuntoja on kahdenlaisia: ARA-asuntoja ja vapaarahoitteisia.
ARA-asuntoja omistavat ja vuokraavat kunnat sekä erilaiset yhteisöt, kuten M2-Kodit omistava Y-Säätiö-konserni. Kaikki M2-Kodit ovat ARA-kohteita. Ne on rakennettu valtion lainalla ja niiden vuokrat ovat säädeltyjä. Asunnon saamista ohjaavat asunnontarpeen kiireellisyys sekä kunnittain vaihtelevat varallisuusrajat.
Useimmat vuokra-asunnot ovat vapaarahoitteisia, niin sanottuja vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoja. Ne on rakennettu ilman valtion tukea. Asuntoja omistavat yksityishenkilöiden lisäksi kunnat sekä erilaiset yritykset ja yhteisöt. Vuokran suuruuden määrittelee asunnon omistaja ja vuokrat ovatkin usein ARA-vuokra-asuntoja korkeampia. Asunnon omistaja myös päättää, kenelle hän haluaa vuokrata asuntonsa.
Kiinnostuitko? ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on Ympäristöministeriön alainen virasto. Yksi ARAn tehtävistä on tukea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Lue lisää ARAsta.
2) Kelan myöntämä maksusitoumus toimii vuokra-asunnon vakuutena.
Kun asunnon vuokraa yksityiseltä vuokranantajalta, vuokralaisen on useimmiten maksettava vuokranantajalle 1–3 kuukauden vuokraa vastaava vakuus. Vuokranantaja voi käyttää vakuutta esimerkiksi mahdollisten asunnossa sattuneiden vahinkojen korjauksiin.
Kela voi myöntää perustoimeentulotukea vakuutta varten. Vakuus myönnetään maksusitoumuksena. Vuokralaisen on itse haettava Kelalta maksusitoumusta. Sen voi saada, jos hakija on oikeutettu toimeentulotukeen tai tulot ovat niin pienet, ettei pysty itse maksamaan vakuutta.
M2-Kodeilla vakuutta ei yleensä peritä. Jos vuokralaisella on maksuhäiriömerkintöjä, häneltä pyydetään vakuus, joka voi olla rahasumma tai Kelan myöntämä maksusitoumus. Mikäli maksuhäiriömerkinnät ovat suuria tai asunnonhakijalla on vuokravelkaa, tehdään vuokrasopimus ensin määräaikaisena. Vuokrasopimusta voidaan jatkaa määräaikaisuuden jälkeen, jos vuokranmaksu ja asuminen ovat sujuneet ongelmitta.
3) Naapureita häiritsevästä elämäntavasta voi saada varoituksen ja lopulta häädön.
Äänet ja satunnaiset juhlatkin kuuluvat normaaliin elämänmenoon. Mutta aivan kaikenlaista häiriötä ei tarvitse kerrostalossakaan sietää.
Muita asukkaita häiritsevästä elämäntavasta voi saada huomautuksen. Jos häiriöt jatkuvat huomautuksen jälkeenkin, vuokranantaja antaa asukkaalle varoituksen. Elleivät varoituksetkaan saa häiriötä loppumaan, vuokranantaja voi käynnistää häätöprosessin.
Mikäli naapurin elämäntapa häiritsee, siitä voi ilmoittaa vuokranantajalle. Kirjalliseen ilmoitukseen on merkittävä tiedot häiritsijästä ja häiriön laadusta sekä ajankohta, jolloin häiriöitä on ollut. Häiriöilmoitus olisi hyvä olla vähintään kahden häiriöstä kärsineen allekirjoittama. Yleensä häiriöilmoitusta ei voi tehdä nimettömänä, mutta valituksen kohteelle ei kerrota valituksen tekijää.
Jos sinun elämäntavastasi huomautetaan, ole mahdollisimman pikaisesti yhteydessä vuokranantajaasi, jotta voit antaa oman vastineesi asiasta.
Jokainen asukas voi vaikuttaa omalla toiminnallaan naapurisopuun. M2-Kodeissa asumisviihtyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ottamalla aktiivisesti osaa yhteiseen toimintaan, tutustuu myös naapureihin ja yhteispelikin on silloin todennäköisesti helpompaa.
Lue lisää M2-Kotien asukasoppaasta, miten häiriötilanteissa toimitaan.
Teksti Leena Filpus