M2:n #minunlähiöni – Hervanta vetää teekkareiden lisäksi lapsiperheitä

Hervanta on melko uusi asuinalue. Vielä ennen 1970-lukua alueella oli silkkaa peltoa, kivilouhikkoa sekä muutama maatila ja Hepolammin kaatopaikka.

Hervanta vetää lapsiperheitä puoleensa

Seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta etelään päin sijaitseva Tampereen Hervanta on alue, jossa viihtyvät niin lapsiperheet kuin teekkaritkin. Tampereen tytärkaupungiksi kutsuttu alue sai alkunsa 1960-luvun loppupuolella tuolloisen kaupunginjohtajan aloitteesta.

Vielä ennen 1970-lukua Hervannan alue oli silkkaa peltoa, kivilouhikkoa ja metsää sisältäen muutaman maatilan ja Hepolammin kaatopaikan. Suomen sisäinen muuttoliike ja nopean taloudellisen kasvun aikakausi loi Tampereellekin tarpeen runsaalle määrälle uusia vuokra-asuntoja, kuten teki myös Tampereen teknillisen korkeakoulun sijoittaminen alueelle. Myös katujen nimet alueella saivat inspiraatiota tästä nykyiseltä nimeltään Tampereen teknillisestä yliopistosta: Hervannasta löytyy teemallisia kadunnimiä aina Tieteenkadusta Atomikatuun.

Alueen etäisyys kaupungin keskustasta mahdollisti edullisen sekä nopean rakentamisen, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat Hervantaan vuonna 1973 – samana vuonna kun mainittu korkeakoulu valmistui. Arkkitehtonista diversiteettiä alueen rakennuskantaan luomaan kutsuttiin kuulu arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilä, jotka suunnittelivatkin Hervannan keskustaan keskuksen poikineen. Parin teoksille tyypillisesti näiden Hervannan keskeisten rakennusten päärakennusmateriaalina on käytetty punatiiltä. Vuonna 1979 valmistuneita Hervannan seurakunta- ja vapaa-aikakeskusta sekä ostoskeskusta ja vuonna 1989 valmistunutta toimintakeskusta pidetään yksinä Reima ja Raili Pietilän onnistuneimmista yhteisteoksista.

Hervanta vetää lapsiperheitä puoleensa
Pietilän pariskunnan arkkitehtoninen kädenjälki on näkyvä osa Hervantaa.

Kaupunki kaupungissa

Voimakkain rakennusvaihe Hervannassa sijoittui 1970-luvun lopulle ja eritoten 1980-luvulle. Rakentamisen muassaan tuoma nopea muuttoliike taas toi Hervantaan myös sosiaalisia ongelmia, sillä 1980- ja 1990-luvuilla Hervantaan sijoitettiin suhteellisesti
muuhun väestöön mitattuna runsaasti vähävaraisia pakolaisia. Ajan kansantaloudellisen laman kanssa yhdessä tämä aiheuttikin haasteita Hervannalle. Taloudellisen tilanteen parannuttua ja alueen täydennysrakentamisen päästyä 2000-luvulla vauhtiin ongelmat on kuitenkin voitettu, ja nykyään Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin lähiöihin kuuluvan Hervannan valttikortti onkin monipuolisuus.

Yliopiston tilojen sekä Suomen ainoan poliisikorkeakoulun lisäksi Hervannassa toimii lukuisten peruskoulujen lisäksi myös lukio ja ammattikoulu. TTY:n ja poliisikoulun kupeessa sijaitsevassa tiedepuisto Hermiassa toimii useita teknologia-alan yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia. Ikäryhmittäin palveluja on vauvasta vaariin ja päivähoitopaikkojen sekä opinahjojen lisäksi Hervannassa on erityinen seniorikortteli. Alue tietenkin tunnetaan paitsi horisontissa jököttävistä korkeista kerrostaloista, myös puistomaisesta vehreydestä ja suojärvimaisemista. Profiloitumisestaan kerrostaloalueena poiketen eteläisessä Hervannassa sijaitsee lapsiperheiden suosimia rivi- ja omakotitaloalueita.

Palveluita Hervanta tarjoaa runsaasti. Useiden päivittäistavaratalojen lisäksi ostoksiaan voi suorittaa Hervannan keskipisteeksi nimetyssä yli 40 liikkeen kauppakeskittymä Duossa. Hervannasta löytyy tietystikin oma posti, terveysasema, elokuvateatteri, useita ravintoloita ja pubeja, apteekki sekä poliisiasema, niin kirjasto, kirkko, museoita, lukuisia puistoalueita, jäähalli sekä uimahalli kuin yleisurheilu- ja frisbeegolfkenttäkin. Jopa TE-toimisto, sosiaalitoimi ja Kela toimivat paikallisesti Hervannassa. Hervanta onkin kaupunki kaupungissa – mitä Hervanta ei asukkaalleen tarjoa, sitä ei myöskään taideta tarvita.

Insinööreistä Hervanta tunnetaan

Tampereen teknillisen yliopiston sijoittumisen vuoksi Hervannassa asuu muihin kategorisiin ammattiryhmiin verrattuna runsaasti insinöörejä. Teekkarikulttuuri onkin ollut Hervannassa vahvasti näkyvillä. Vuoteen 2004 asti TTY:n pommisuojissa järjestettiin suurta Bommarit-opiskelijatapahtumaa, ja nykyisin Hervanta toimii joka helmikuussa tapahtumapaikkana Akateemisen kyykän MM-kilpailuille.

Julkisuutta niittivät aikanaan Hervannan valtaväylän varteen yötä vasten nousseet, Hollywood-kylttiä imitoineet Herwood-kirjaimet. Tämäkin toki oli opiskelijoiden tempauksia.

Tuolloin eli vuonna 1996 poliisi kuitenkin poisti kirjaimet ja tiehallinnon sekä ylioppilaskunnan yhteistyönä kirjaimet nostettiin uudelleen esiin kuukauden ajaksi Hervannan 30-vuotista ikää juhlistamaan vuonna 2003. Edellisen kerran kirjaimet ovat komistaneet Herwoodin metsän reunaa tytärkaupungin 40-vuotisjuhlallisuuksissa vuonna 2013.

Alueen tulevaisuudennäkymät ovat modernin muutoksen alla, sillä vuonna 2017 aloitettava raideliikennejärjestelmän rakentaminen Tampereelle tulee näkymään vahvasti Hervannassakin. Nykyisten tietojen mukaan ensimmäinen rakennettava linja tulee kulkemaan Hervannasta aina läntisen Tampereen Lielahteen asti, ja varikko tullaan sijoittamaan Hervantaan. Hervannan aluetta monipuolistaa myös lähistöllä kiivaan rakentamisen alla oleva Tampereen ja Lempäälän rajan rikkova uusi ekohenkinen asuinalue Vuores, joka on houkuttanut asukkaikseen eritoten lapsiperheitä.

Hervanta lyhyesti

  • Kaupunginosa Tampereen eteläosassa, sijainti seitsemän kilometriä keskustasta.
  • Asukkaita noin 23 000, ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 1973.
  • Monipuolinen palvelurakenne: korkeakouluja, korkean teknologian yrityksiä, runsaasti liikuntamahdollisuuksia ja kulttuuria.
  • Vihreys ja järvet kuuluvat Hervantaan, väljähkö rakentaminen ylläpitää monimuotoista kaupunkikuvaa.

Teksti ja kuvat: Annariina Rannikko / Kirjuri Rannikko